Pienpanimoliitto: Lakimuutosehdotuksilla kaikille pienpanimoille samat säännöt

Pienpanimoliitto haluaa alalle yhdenmukaiset toimintasäännöt ja ehdottaa siksi muutoksia useaan pienpanimoita koskevaan alkoholilain kohtaan. Ehdotukset koskevat  pienpanimoiden etämyyntiä, ulosmyyntitoimipaikkojen määritystä ja määrää sekä pienpanimoiden saaman portaittaisen verohelpotuksen määrittelyä.

Pienpanimoliitto on koonnut neljän kohdan ehdotuksen, missä ehdotetaan muutoksia lainsäädäntöön. Liitto katsoo, että nämä kohdat nykyisellään estävät pienpanimoiden kaupallista kehittymistä ja mahdollisia kasvusuunnitelmiakin. Pienpanimoliitto haluaa saada myös entistä tasa-arvoisemmat säännöt pienpanimoiden välille.

-Näillä lakikorjauksilla pyrimme siihen, että purettaisiin turhia normeja ja lakiteknisiä sanamuotoja, aiheuttavat nykymuodossaan pienpanimoille ongelmia kertoo Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä. – Katsomme että laissa on useita pieniä yksityiskohtia, jotka olisi helppo korjata, ja antaa samalla pienpanimoille tasapuolisemmat ja selkeämmät säännöt alalla toimimiseen. Nämä ehdottamamme neljä kohtaa ovat ne, jotka olemme todenneet aiheuttavan eniten ongelmia pienpanimoille. Olemme tehneet laajan valmistelutyön, joten jos poliittista tahtoa löytyy, nämä muutokset olisivat kohtuullisen helppo toteuttaa lainsäädännössä.

Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä

Mäkelän mukaan lainsäädäntöön ehdotetuilla muutoksilla pyritään ensisijaisesti selkeyttämään pienpanimoiden toimintaan liittyviä seikkoja sekä saamaan samat säännöt kaikille alalla toimiville panimoille.

Pienpanimoiden ulosmyyntioikeuden yhdenmukaistaminen

Laki määrittää pienpanimon yritykseksi joka tuottaa alle 15 miljoonaa litraa olutta vuodessa. Sen sisällä pienpanimot ovat vielä jaettu nk. käsityöläispanimoiksi, jotka tuottavat alle puoli miljoonaa litraa ja panimoiksi jotka tuottavat yli sen. Tämä jako vaikuttaa sekä panimon saamaan valmisteverohelpotukseen että ulosmyyntioikeuteen.

Vain käsityöläispanimot saavat myydä omasta kaupastaan kaiken vahvuisia oluita, kun taas yli puoli miljoonaa litraa tuottavat pienpanimot voivat tarjota kuluttajille kaupastaan tuotteita, jotka ovat maksimissaan 5,5 –prosenttisia.  Pienpanimoliiton mielestä ulosmyyntioikeutta tulisi yhdenmukaistaa. – Mielestämme kaikkien pienpanimoiden tulisi saada myydä kaikkia valmistamiaan oluita omasta kaupastaan kuluttajille ilman mitään tuotantorajaa, linjaa Mäkelä. – Oma kauppa on panimolle tärkeä myyntikanava, eikä panimoita tulisi pienpanimorajan sisällä erotella enää tuotantomäärien mukaan.

Alan sisällä oleva erottelu tuotantolitrojen mukaan voi vaikuttaa pienpanimoiden kasvusuunnitelmiin ja investointeihin. Pienpanimoliiton mielestä pienpanimot olisivat tasa-arvoisempia keskenään, jos alle 15 miljoonan tuotantolitran sisällä ei olisi enää muita määrityksiä, jotka voivat pahimmillaan haitata panimon kasvua. Yli puolen miljoonan litran oluttuotanto tuo paljon muutoksia pienpanimon ulosmyyntiin ja veroihin, ja näin monet panimot eivät pysty kasvamaan luontaisesti.

Pienpanimoliitto haluaa myös laissa puhuttavan juomavalmistajan muutettavaksi oluenvalmistajaksi, koska se silloin tarkemmin viittaa nimenomaan panimoon. – Usea panimo tekee yhteistyötä tislaamon tai muun juomavalmistajan kanssa. Kun laissa puhutaan oluesta ja siihen liittyvistä verohelpotuksista tai ulosmyyntisäännöistä, olisi johdonmukaista, että laissa käytettäisiin juomavalmistaja-termin sijaan oluenvalmistajaa, Mäkelä sanoo.

Etämyynnin tilapäinen salliminen

Pienpanimoliitto ehdottaa etämyynnin tilapaista sallimista kotimaisille pienpanimoille. Mäkelän mukaan etämyynnin sallimista nimenomaan tilapäisesti ehdotetaan, koska näin voidaan muutosehdotuksissa mainitun kahden vuoden jälkeen tarkastella tilannetta sekä kansanterveydelliseltä että kaupalliselta puolelta.

Etämyynnin merkityksen Pienpanimoliitto näkee kasvavana, korona-aika on lisännyt kuluttajien nettiostoksia sekä yleisesti että oluen kohdalla.  Tällä hetkellä kotimaiset panimot ovat epäreilussa tilanteessa verrattuna ulkomaisiin juomatoimijoihin, ja tätä epäkohtaa on käsitelty runsaasti sekä mediassa että siitä on tehty viime keväänä lakiehdotusaloite, jota kannatti enemmistö kansanedustajista, mutta jäi sille tielleen. . – Etä- ja verkkomyynnin osuus kasvaa jatkuvasti, ja nykyinen lainsäädäntömme jättää kotimaiset toimijat pahasti taka-alalle muuhun Eurooppaan verrattuna, kertoo Mikko Mäkelä. – Sen lisäksi että etämyynti on suomalaisille panimoille laitonta maan sisällä, myös etämyynti ulkomaille on tehty hankalaksi ja kannattamattomaksi. Tämä vaikuttaa myös panimoiden kasvuhalukkuuteen ja sitä kautta myös kansantalouteen ja työllistymiseen.

Etämyyntiä haetaan tilapäisesti kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen tilanteen voisi määritellä uudelleen.

Ulosmyyntiluvan laajentaminen

Tällä hetkellä pienpanimo saa myydä suoraan kuluttajalle yhdestä paikasta, mikä on määritetty panimon valmistuspaikan mukaan. Pienpanimoliitto ajaa muutosta, jossa vaikka panimoravintolan omistava pienpanimo voisi saada usemman  ulosmyyntiluvan, toisen ravintolaan ja toisen panimon kauppaan. Mäkelän mukaan tämä on hyvin pieni asia viranomaisille, mutta tietyille panimoille vaikuttaisi myynnin kehitykseen positiivisesti.

Pienpanimoiden veroportaan määrityksen muuttaminen

Pienpanimot saavat valmisteveron helpotusta tuotantolitrojen mukaan. Jos tuotat alle puoli miljoonaa litraa, valmisteveron helpotus on viisikymmentä prosenttia ja yli sen taas verohelpotus on porrastettu 15 miljoonaan litraan asti, joka on pienpanimon tuotannon raja.

Verohelpotus maksetaan tällä hetkellä tuotantolitrojen mukaan, joka Pienpanimoliiton mielestä vaikeuttaa sekä panimon että viranomaisen työtä. – Varsinkin isommilla pienpanimoilla tämä tuotantolitrojen mukaan laskettava verohelpotus on haastava, kertoo Pienpanimoliiton Mikko Mäkelä. – Jos tuotat sen hieman alle 15 miljoonaa litraa, niin käyt läpi usean eri veroportaan ja ne on hyvin vaikea laskea tuotantolitrojen mukaan, koska seuraava veroporras saattaa tulla vastaan kesken tuotantoerää. Siksi ehdotamme, että laissa valmisteveron helpotuksen määritelmäperuste olisi tuotantolitrojen sijaan luovutetut eli myydyt litrat, jolloin sekä viranomaisen että panimon työ helpottuu huomattavasti.

Pienpanimoliiton ajamien muutoksien merkitys

Pienpanimoliiton ajamat muutokset ovat Mäkelän mukaan sellaisia, että niiden tärkeys vaihtelee panimoittain, mutta kokonaisuudella pyritään siihen, että suomalaisilla pienpanimoilla olisi mahdollisimmat tasavertaiset ja helpot toimintaedellytykset.

Pienpanimoala on melko nuori ala, sen voidaan katsoa nykyisessä merkityksessään alkaneen 1990-luvulta ja suurin osa noin sadasta suomalaisesta pienpanimosta on syntynyt vasta 2010-luvulla. Näin monet alan yritykset ovat edelleen alkuvaiheessaan ja muutokset olisivat sellaisia, jotka voisivat vaikuttaa positiivisesti yrityksen tulevaisuuden suunnitteluun.

Pienpanimoala on paikallisesti työllistävä, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla ja sen työllisyysvaikutus on isompi tuotettua olutlitraa kohti kuin suurissa panimoissa. Hieman yli sata suomalaista pienpanimoa vastaa noin 23 miljoonan olutlitran valmistamisesta, koko suomalaisen oluttuotannon ollessa vajaa 400 miljoonaa litraa. Suurin osa pienpanimoyrityksistä on alle 10 hengen yrityksiä, joiden liiketoimintaa koronakriisin tilanne koskettaa merkittävästi.

Pienpanimoliiton Mikko Mäkelän mukaan alkoholilaissa on ollut useita ongelmia, jotka haittaavat pienpanimoalaa. – Osa näistä on ollut olemassa jo pitkään ja osa taas ilmestyi vuonna 2018 voimaantulleen alkoholilain yhteydessä. Nyt olemme pureskelleet ongelmakohdat valmiiksi ja tarjonneet ratkaisutkin, joten toivomme, että nämä, periaatteessa lakiteknisesti helpot muutokset voisivat toteutua. Aiomme myös nostaa seuraavien viikkojen aikana sosiaalisessa mediassamme ja uutisoinnissa esiin niitä käytännön ongelmia, mihin pienpanimot törmäävät näiden laissa olevien seikkojen takia.

Viime kevät oli monelle pienpanimolle vaikeaa aikaa, mutta kentältä on kuulunut, miten hyvä kesä hieman korjasi asiaa. – Emme kuitenkaan vielä kokonaisuutena tiedä, miten korona ja sen myötä tulleet rajoitukset ovat vaikuttaneet alaan kokonaisuudessaan, linjaa Mäkelä. – Vasta ensi vuonna pystymme arvioimaan, miten pienpanimot ovat selviytyneet tästä. Näillä ehdottamillamme lakimuutoksilla pyrimme turvaamaan pienpanimoiden toimintaa ja selviytymistä tästä tulevaisuuteen. Katsomme että näillä muutoksilla saisimme alalle selkeät ja kaikille samat säännöt, jotka helpottavat ja edistävät toimintaamme reilusti.

Katso lakimuutosehdotukset:

Pienpanimoliitto toimii suomalaisten pienpanimoiden edunvalvojana. Pienpanimoliiton tavoitteena on kehittää suomalaista pienpanimo-osaamista, ja parantaa kotimaisten pienpanimoiden toimintaedellytyksiä Suomessa. Pienpanimoliiton jäseninä on noin 70 suomalaista pienpanimoa. Suomessa toimii vähän yli 100 panimoa, joista 3 tuottaa yli 15 miljoonaa litraa vuodessa.

Pienpanimoliitto ajaa muutosta alkoholilakiin – etämyynti lailliseksi