Pakina: Suomen olutkielen puolesta
Toisin kuin moni suomalainen näinä päivinä, käytän suomen kieltä päivittäin ja olen huolestuneena seurannut kuinka etenkin internetin ja sosiaalisen median kautta leviävät kansainvälisistä yhteyksistä sanat ja ilmaisut, joita ei juuri vaivaannuta kääntämään.
Ikävä kyllä tämä tapa on levinnyt myös olutharrastukseen ja ulkomailta tulevat sanat ovat siinäkin vieneet tilaa kauniilta suomenkieleltä. Esitänkin siksi tässä muutamia korvaavia kotimaisia ilmaisuja rumien ulkomaisten tilalle.
Craft
“Craft”, esim. termeissä “craftolut” ja “craftpanimo”, on maailmalla erityisen tunnettu siitä, ettei se tarkoita oikein mitään ja toisaalta tarkoittaa vähän vaikka mitä. Kotimaiset väännökset käsityöläisyydestä tai pienuudesta ovat kömpelöitä, eivätkä tavoita alkuperäisen sanan ympäripyöreää olemusta. Suomenkieliseksi voisikin keksiä jonkun täysin uuden sanan, joka ei myöskään ennalta tarkoita yhtään mitään koherenttia. Vaikkapa “lömppö”, “katsmo”, “kurhi” tai “alkoholipolitiikka”. Esim. “Ylipöntiöön perustettiin uusi alkoholipolitiikkapanimo, joka tuottaa virkeitä hapanoluita.”
Growler
Amerikkalaisissa panimoissa myydään tuoretta olutta täytettävässä astiassa ulos ja tätä astiaa kutsutaan nimellä “growler”. Kun ilmiö saapui koronan myötä Suomeen, sana meni sellaisenaan käyttöön. Höh. Ilmiötä vanhempi nimi viittaa isosta astiasta lähtevään murinaan ja pulputukseen. “Murisija” on kuitenkin kovin kömpelön ja teennäisen kuuloinen ja sitä paitsi perinteisesti Suomessa pahimmat murinat ja pulputukset lähtevät yleensä asiakkaasta. Siksi ehdotan napakaksi nimeksi “ördäri”. Esim. “Kävin Olarilta kolme ördäriä IPAa.”
Hefeweizen
On turhaa yrittää ääntää ulkomaalaisperäisiä ähviä ja tsetoja kun voi sanoa kauniin rimmaavasti “möhnävehnä”.
Randalizer
Tietämättömille, randalizer on sellainen baarin tiskillä seisova pömpeli mikä täytetään humaloilla tai hedelmillä tai muilla makuaineilla. Olut ajetaan tämän pömpelin läpi tarjoillessa. Kuulemma laitetta käyttävillä onkin sille jo varsin hyvä suomenkielinen lempinimi “Rane”. Tästä puuttuu kuitenkin alkuperäisen sanan muoto, joten kehittäisin sanaa muotoon “ranettaja”.
Teisteri
Modernissa olutkapakassa kuuluu suorastaan asiaan pyytää pieniä maistiaisia oluista ostopäätöstä vauhdittamaan, jonoa kasvattamaan tai keinona keplotella viattomalta kyypparilta puoli tuoppia ilmaista olutta. Yhä useammin kuulee pyydettävän “teisteriä”, sillä “maistiainen” on selvästi tavun verran liian hankala sanottavaksi. Ehdotan suomenkieliseksi kolmen tavun versioksi näppärää “väyrynen”-sanaa. Esim. “Voisinko saada yhden väyrysen tuota stoutia, jota minulla ei ole aikomustakaan ostaa?”
Toivon, parahin lukija, että näillä pääset töksähtelevien anglismien varjosta taas kauniin äidinkielemme valoon.
Teksti: Jouni Koskinen