Ovatko pienpanimoiden kollaboraatio-oluet kiellettyjä?
Pienpanimoilla on tapa kokoontua oluenteon tiimoilta ja lanseerata kahden panimon välisiä oluita. Näitä yhteistyöoluita kutsutaan kollaboraatio-oluiksi. Nyt kuitenkin veroviranomaisen mukaan Mallasseppien ja Mad Finn Brewing Co:n kollaboraatio-olut katsotaan lisenssivalmistukseksi, joka on kiellettyä, jos saa pienpanimovalmisteveron helpotusta. Miten on, ovatko kollabo-oluet kiellettyjä?
Mikä on kollaboraatio-olut?
Kollaboraatio- eli yhteistyöoluet ovat tuttuja kaikille olutharrastajille ja olutmaailmassa asioiville, niitä tekevät pääosin eri maiden pienpanimot, joko keskenään tai maan rajojen yli.
Toki panimomestarit ja oluentekijät ovat auttaneet toisiaan jo vuosisatoja, mutta varsinaiset kollaboraatio-oluet ovat yleistyneet vasta 2000-luvulla. Ensimmäisen kollaboraatio-oluen niin kuin se nykyään ymmärretään, katsotaan syntyneen vuonna 2006 Yhdysvalloissa, kun coloradolainen Avery Brewing ja Russian River tekivät yhteistyöoluen. Tämän jälkeen näistä yhdessä tehdystä oluista on syntynyt melkein normi pienpanimoiden keskuudessa sekä Suomessa että ulkomailla. Suomessa luultavasti ensimmäinen kollaboraatio-olut on syntynyt kahden isomman panimon välillä vuonna 2013, kun Sinebrychoff ja Brooklyn Brewery tekivät yhteistyössä Two Tree Porter -nimisen oluen. Ensimmäisen suomalainen pienpanimokollaboraatio on vaikeammin nimettävissä, mutta kollaboraatio-oluet yleistyivät 2010-luvun loppupuolelta voimakkaasti ja niitä tehdään edelleen.
Kollaboraatio-oluella eli ”kollabolla” tarkoitetaan olutta, johon yleensä molempien panimoiden oluentekijät antavat tietotaitonsa oluenteon reseptin suunnittelun alusta asti. Usein keksitään olut-idea, jota lähdetään yhdessä ideoimaan ja toteutetaan se sitten jommankumman panimossa. Tyypillistä on, että kollaboraatio-oluita tehdään aina vastavuoroisesti kaksi, kummassakin panimossa. Ansaintalogiikka on usein nimittäin se, että kun oluita tehdään pareittain, niin molemmat panimot myyvät sen oluen, joka siellä omassa panimossa pannaan. Näin raha ei liiku panimoiden välillä mutta molemmat hyötyvät. Usein kollaboraatio-oluiden teossa ei rahallinen hyöty ole se pääasia, vaan uuden oppinen ja yhdessäolo. Toki pienpanimoille kollaboraatio-oluet ovat tärkeitä myös markkinoinnin kannalta, ne tarjoavat jotain erilaista oluen ystäville.
Kollabo-olut syynissä
Nyt veroviranomainen on puuttunut kahden pienpanimon, Mallasseppien ja Mad Finn Brewing Co:n yhteiseen ”Route 66 Double California IPA” – olutkollaboraatioon, kertoo Mallasseppien Kim Ketonen.
– Olut tehtiin yhteistyössä Mad Finnin panimolla ja pakkauksessa oli molempien panimoiden logot ja nimet. Kyseessä oli tavanomainen kollabo- yhteistyöprojekti, josta ei maksettu korvausta panimoiden välillä. Siksi olimme hyvin hämmentyneitä, kun Verohallinnolta tuli asiasta huomautus, jossa se tulkitsee edellä mainitun yhteistyön lisenssivalmistukseksi molempien panimoiden osalta. Perusteena oli Mallasseppien logon näkyminen Mad Finnin valmistamassa tuotteessa, mikä tulkittiin oikeuden antamiseksi käyttää toisen panimon tuotemerkkiä. Verohallinto kertoi, että mikäli vastaava toiminta toistuu, Mallasepät saattaa menettää oikeutensa pienpanimoalennukseen. Tämä oli meille suuri yllätys, olemme olleet siinä uskossa, että kollaboraatio-oluet ovat sallittuja pienpanimolle.
Pienpanimoiden saama valmisteveron alennus on monille pienpanimoille kriittinen liiketoiminnan jatkamisen edellytys. Laissa määritellään pienpanimo ja vero-ohjeessa taas selostetaan minkä takia pienpanimon valmisteveroalennus voidaan evätä.
Pienpanimo saa valmistaa olutta kalenterivuoden aikana enintään 15 miljoonaa litraa. Veroalennus porrastuu tuotantomäärän mukaan siten, että alle puoli miljoonaa litraa tuottavat pienpanimot saavat suurimman alennuksen. Pienpanimon on oltava riippumaton muista panimoista, mikä liittyy esimerkiksi omistukseen ja johtamiseen ja sen on oltava fyysisesti erillään muista panimoista. Lisäksi pienpanimo ei saa harjoittaa lisenssivalmistusta, mistä on kyse Mallasseppien tapauksessa.
Lisenssivalmistusta ei ole määritelty suoraan alkoholiverolaissa tai vero-ohjeessa, mikä aiheuttaa tulkintaongelmia. Tulkinnan keskiössä on, miten lisenssivalmistus ja fyysinen erillisyys tulkitaan kahden tai useamman panimon yhteistyöoluita koskien. Ohjeistuksessa kuitenkin mainitaan, että kaupan omien merkkien tai tuotemerkkien (kuten vaikka yritysten logojen, jos eivät oluenvalmistajia) käyttö oluen valmistuksessa ei ole lisenssivalmistusta, mikä lisää tulkinnanvaraisuutta.
Verohallinnon tulkinta
Verohallinnon tulkinta on, että useamman panimon logon näkyminen samassa tölkissä katsotaan lisenssivalmistukseksi.
– Verohallinnon ohjeen ja käytännön mukaan lisenssivalmistusta harjoitetaan, kun oluen valmistustoiminnassa hyödynnetään toisen panimon aineetonta oikeutta (esim. tuotemerkkiä, logoa tai brändiä). Tällöin sekä käyttöluvan antajan että käyttöluvan saajan katsotaan harjoittavan lisenssivalmistusta. Esimerkiksi, jos kaksi panimoa (Panimo X ja Panimo Y) valmistaa oluen yhdessä Panimo Y:n tiloissa, ja etiketissä on molempien logot ja nimet, tämä tulkitaan lisenssivalmistukseksi, koska toisen panimon (Panimo X:n) aineetonta oikeutta hyödynnetään, kertoo Verohallinnon ylitarkastaja Laura Koivuniemi. – Lisäksi korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisuun viitaten todetaan, että kahden panimon sopimus oluen tuottamisesta fyysisesti samoissa tiloissa ja samoilla laitteilla on alkoholiverolaissa mainitun fyysisen erillisyyden vaatimuksen vastaista. Tämä tarkoittaa, että yhteistyöoluiden valmistaminen toisen panimon tiloissa rikkoo yleensä fyysisen erillisyyden vaatimuksen. Panimo ei ole oikeutettu pienpanimoalennukseen mistään kalenterivuoden aikana valmistamastaan oluesta, jos edellytykset eivät täyty kyseisenä vuonna.
Nyt esiin tullut asia ei ole vain yksittäisten panimoiden asia, vaan koko pienpanimoalaa koskeva tulkintakysymys, joka voi vaikuttaa kaikkien yhteistyöoluita tekevien panimoiden toimintaa.
– Meidän mielestämme tulkinta on liian tiukka, kertoo Mallasseppien Kim Ketonen.- Olemme toki reagoineet asiaan ja Mallassepät on toistaiseksi keskeyttänyt kaikki yhteistyöolut-suunnitelmat, kunnes saadaan selkeämpi linjaus siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Tapaus on toimitettu myös Pienpanimoliiton tiedoksi, koska se koskee koko alaa.
Pienpanimoliitto kaipaa selkeyttä
Kollaboraatio-oluiden tekemiselle on monta syytä. Oluenjuojalle kollaboraatio-oluet tarjoavat uutta, koska nämä oluet saattavat poiketa panimon yleisestä linjasta sekä etiketin ulkonäön että oluen sisällönkin puolesta, ja niitä on yleensä saatavana vain rajoitetun ajan, joten ne ovat mielenkiintoinen lisä pienpanimoiden oluttarjontaan. Kollaboraatio-oluita tekeviä panimoita voi taas yhdistää oluenteko kaveruuden tai yhteisten intressien vuoksi ja usein panimoita voi kollaboissa olla enemmänkin kuin kaksi.
Pienpanimoliiton puheenjohtaja Jyri Ojaluoma kertoo, että verottajan kanssa tullaan käymään keskustelua tarkemmista säännöistä asiaan liittyen, koska yhteistyöoluiden nähdään olevan tärkeitä verkostoitumisen ja uusien ideoiden kokeilun kannalta panimoille. – Kollaboraatio-oluen keittopäivänä yleensä vietetään aikaa myös itse oluenteon ulkopuolella ja näin saadaan lujitettua myös oluentekijöiden välisiä siteitä, Ojaluoma kertoo.
Lisenssivalmistusta ei ole suoraan määritelty yksityiskohtaisemmin vero-ohjeessa, ja nyt veroviranomainen tulkitsee asiaa Mallasseppien kollaboraatio- oluiden teon tapauksessa lisenssivalmistukseksi. Muutosta määritelmään ja tulkintaan voisi hakea toisaalta vaikka oikeuteen menevän ennakkotapauksen kautta tai lainsäädäntöön ja sitä kautta vero-ohjeeseen vaikuttamalla.
Kuvat: Anikó Lehtinen, pexels.
