Viski – onko värillä väliä?
”Mitä tummempi viski, sitä vanhempi se on”, kuulee usein sanottavan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Asko Ryynänen pohtii värin merkitystä viskissä.
Värjättyjä ja värjäämättömiä viskejä, kaikki silti hyviä.
Viskin väriin vaikuttaa niin moni muukin seikka kuin pelkästään sen tynnyrissä viettämä aika. Ensinnäkin, yksi suurimmista tekijöistä on tietenkin se tynnyri missä viski on ikänsä kypsynyt. Bourbon-tynnyri antaa luontaisesti huomattavasti vähemmän väriä kuin esimerkiksi entinen sherry-tynnyri. single malt –viskiä valmistaessa sinulle sallitaan 3 + 1 raaka-ainetta. Vesi, ohramallas ja hiiva on se pyhä kolminaisuus josta kaikki saa alkunsa, mutta se yleensä vaiettu lisäainesosa on ainoa poikkeus jolla voit vaikuttaa lopulliseen tuotteeseen. Nimittäin E150, sokerikulööri näin suomalaisittain, väriaine jolla tuotteen lopullinen väri saadaan aikaiseksi.
Sokerikulööri E150 on poltettua sokeria, joka sen valmistustavan mukaan jaetaan vielä neljään alakategoriaan a, b, c ja d. Näistä luonnollisin on E150a, joka valmistetaan ilman sulfiitteja tai happokäsittelyjä. Myös skotlantilaisen viskin valmistusta säätelevien asetusten mukaan se on ainoa sallittu väriaine viskeissä. Euroopan Unionin asetuksissa sallitaan myös muiden E150 -alalajien käyttö viskin valmistuksessa. Kuitenkin pitäisin suhteellisen turvallisena todeta, että suurin osa värjätyistä viskeistä on saanut värinsä E150a:sta. Ominaisuuksiltaan ns. plain caramel eli E150a sopii parhaiten alkoholijuomiin. Se kestää parhaiten korkeita alkoholipitoisuuksia ja sen flokkulaation riski on näistä kaikkein pienin.
Sokerikulööripitoisuudet viskeissä vaihtelevat halutun tummuusasteen mukaan. Sille ei ole asetettu Euroopassa ylärajaa, mutta asetuksissa sanotaan, että se ei saa vaikuttaa lopullisen tuotteen makuun. Yhdysvalloissa taas väriaineen osuus lopullisesta tuotteesta saa olla maksimissaan 2.5 %, mutta jos etiketissä mainitaan sanapari ”Straight Bourbon”, se ei sisällä keinotekoista värjäystä. Peter Valaer kirjoitti vuonna 1940 tutkielmassaan skotlantilaisesta viskistä, ettei silloisten brittiläisten tulliasetusten mukaan väriaineen määrä saisi ylittää yli 0.15 % rajaa lopullisessa tuotteessa.
Värjäämisen tarkoituksena on pitää tuotteet tasalaatuisina eri pullotuskertojen välillä. Vaikka tynnyröisit samana päivänä kaksi spekseiltään identiteettistä tynnyriä samalla tisleellä, eivät niiden sisällöt pullotuksen aikaan näytä eivätkä maistu identtisiltä. Väriainetta käytetään siis periaatteessa puhtaasti esteettisistä syistä. Peruskuluttaja on tottunut siihen, että hänen viskinsä näyttää samalta joka vuosi, eikä sen värissä tapahdu vaihtelua pullotuseräkohtaisesti. Ihminen tekee ostopäätöksensä hyvin usein visuaalisiin elementteihin pohjaten. Jos vierekkäin hyllyillä olisivat muuten spekseiltään samanlaiset tuotteet, niin tutkitusti suurin osa ihmisistä valitsisi tummemman vaihtoehdon.
Väriaineen käytöstä ei lakien mukaan tarvitse mainita viskin etiketissä, mutta yleensä se on juuri päinvastoin. Ne tislaamot jotka eivät värjää tuotteitaan painavat yleensä etikettiin tästä maininnan ”non-colored”. Kuten jo yllä mainitsin, lisättyä väriainetta ei saa olla niin paljoa, että se vaikuttaisi lopullisen tuotteen makuun. Kuitenkin ihmisen mieli voi tehdä tepposet ja moni asiaan vihkiytymätön arvostaakin automaattisesti tummempaa viskiä, joten vähäinenkin väriainelisä periaatteessa vaikuttaa ainakin maistamisen ja makujen muodostumisen psykologiaan.
Palataanpa siis otsikon kysymykseen. Onko värillä väliä? Periaatteessa, jos emme voi varmuudella sanoa onko lasissa olevaa viskiä värjätty vai ei, niin silloin se ei myöskään kerro meille mitään. Kuitenkin jos etiketissä on maininta ”non-colored”, niin tuotteen väri voikin kertoa meille jo paljon enemmän. Värjäämättömän tuotteen ulkonäöstä voimme päätellä jo pitkälti esimerkiksi sen kypsytykseen käytetyn tynnyrin tyypin ja kenties myös tuotteen iän. Tärkeintä on kuitenkin tiedostaa, niin viskeissä kuin ihmisissäkin, ettei niitä tulisi tuomita värinsä perusteella.
Teksti ja kuva: Asko Ryynänen
Julkaistu alunperin 2021.
Katso myös:
