Olutta olutta: Olutsatama, Jyväskylä, 9.6.2018

Päätös lähteä festareille kypsyi vasta alkuviikosta. Halvat bussit lähes järkevään aikaan, kohtuullinen ilma ja paikalla olevat panimot alkoivat houkuttaa riittävästi. Useita SOPPeja kiertävät panimot näkee Oulussakin, mutta tänne mukaan on saatu esim. Olarin Panimo, ETKO, Tuju, 8-Bit, joihin ei törmää niin usein. Ulkomaanvahvistukset Tanker, Lehe ja Borg kiinnostavat Fat Lizardin ja Cool Headin ohella myös. Tyystin maistamattomia kotimaisia panimoita löytyy, ja kaikenkaikkiaan oluita on reilusti enemmän kuin päivän aikana ehtii.

Kahdeltatoista ovet auki,vartti sen jälkeen sisälle ei muita menijöitä. Ei narikkaa festareilla, takkia joutuu turhaan kanniskelemaan mukana. Maksuvälineenä toimii tällä kertaa kangasranneke, johon on pujotettu Lakeuden Panimojuhlilta tutun Seamchipin siru. Sovellus löytyikin jo, rannekkeen tunniste sinne ja verkkomaksulla rahaa rannekkelle. Toimii saumattomasti, vaikka nyt ei latauspisteillekään olisi ollut jonoa.

Alueella lähes tyhjää, vaikka keli ei juuri parempi voisi olla kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Onneksi sää suosii, koska panimoiden teltat ovat aika kaukana pienestä katetusta osasta: sateella tämä olisi aika tympeä järjestely, mutta nyt mukavan ilmava.

Kiva takapihanurmikko alueen sivulla, meininki ylipäätään on rento. Pikkuhiljaa alueelle alkaa kertyä porukkaa, mutta mahdolliset ruuhkat on vielä tuntien päässä. Jyväskylässä tosiaan on satama, ja isoja veneitä joku hommannut sisämaan järville.

Neljältä iltapäivällä on ihan eri meininki kuin aamulla, asiakkaita riittää kivasti. Meininki ennen seiskaa vain tiivistyy, koko ajan valuu lisää iloista porukkaa alueelle.

Onnibussi kuitenki määrää minun aikataulut, onneksi siirtyminen matkakeskukseen on vain viisi minuuttia