Olutta olutta: Miescówka, Krakova, 17.7.
Parin päivän blogaustauko, mutta vain eilinen meni niin että en juonut yhtään olutta. Toissapäivänä tuli käveltyä ympäri sunnuntaiksi lähes suljettua WrocÅ‚awia, kirkonmenoja ja normaalia turistimeininkiä toki pääaukioilla. Täydellinen päivä ulkoiluun, noin +26 ja aurinko paistoi. Kävelin lopulta kello kahden avaamisajaksi viitisen kilometriä vanhasta keskustasta sijaitsevaan panimoon. Tällekin matkalle osui monta siltaa, mihin panimon nimi Stu Mostów, eli sata siltaa viitannee. Paikan WRCLW Pils oli reissun parasta antia sillä saralla, nappiin osunut humalavalinta oli kuin kovaa hedelmäkarkkia. Brewskin kanssa yhteistyönä tehty Mango-Persikka DIPA Art14 oli älyttömän paksua tuoremehu-ipamehua. Keskimäärin oikein vakuuttavaa menoa.
Sitten iltaruokaa hakiessani futisfinaali näytti olevan käynnissä, mutta ei nyt mitään ihmeellistä innostusta. Katsoin AleBrowar-panimon paikassa keskustan länsilaidalla, pelin loppuminuutit juodessani heidän Bara Cuda imperial brown alea. Oikein hyvä olut, pehmeä, toffeinen, täysin voltit piilossa mutta ei liian makeasti. Vähän jäi harmittamaan että en enempää testannut, mutta turnauskestävyys ei riittänyt vähän yllätyksettömien (aka ipa-neipa-apa) tyylien koluamiseen. Vajaa kymmenen hanaa oli tarjolla. Kuvakin jäi ottamatta, tässä pari WrocÅ‚awin tonttua.
Eilen bussilla Krakovaan ja yllättävän pienen Kazimierz-alueen sekä vanhan kaupungin vilkaisu, turistia ja tyrkyttäjää riittää vähän enemmän. Kazimierzin alueella kävin ytimekkäästi nimetystä pienestä Alkohole Regionale -pullokaupasta hakemassa mahdollisia kotiinviemisiä. Kaupassa oluet oli esillä tiskin takana korkeilla peilitaustaisilla hyllyillä, ei siis itsepalvelua. Palvelu oli ihan ok, vähän jäyhää, mutta ei tuollainen muutenkaan nyt varsinaisesti kannusta käymään koko valikoimaa läpi. Aika arvalla otin pulloja, ja vasta hotellilla huomasin tämän Deer Bear -yhteistyön suomalaismeemijuuret.
No niin, pitkällä alustuksella varsinaiseen asiaan. Krakovassa sataa vettä kaatamalla, eikä tämä vaikuta kuuroluonteiselta. Kävin vilkaisemassa Schindler-museon, ja ulkona oli kymmenien metrien jono sateenvarjoja. Katsoin parhaaksi palata samaa reittiä takaisin. Hieman tätä ennakoiden googlailin eilen samalta suunnalta Trzech Kumplin panimoravintolan Miesckówkan. Harvoja paikkoja jotka avaa ennen klo 14, liekö jotain lainsäädännöllistä? Tämäkin on myös lumilautakauppa ainakin nimellisesti, tuossa on hyllyllinen lautakenkiä ja pieni räkki lumilautoja.
12 hanaa, joista puolet on omia. Aasinsiltana eiliseen hanassa on nyt Stu Móstow:n Salamander Strawberry Milkshake IPA, jota panimolla oli vain pullossa, mutta sille riitti kysyntää siinäkin formaatissa. Tuoreen mansikkakeittoistahan tämä on, mutta ei oikestaan läheskään niin kauhea kuin voisi kuvitella. Pehmeää, mutta ei mahdoton laktoosipommi, ja mansikka on niin ilmiselvä että se ei jää kenellekään epäilykseksi. Silti myös olutmaista pohjavirettä löytyy. Yllättäen pidin tästä. Tätä näytti muuten seurannan mukaan olevan Oulussakin, St. Michaelissa.
Toisesta ääripäästä kikkailun määrässä on Trzech Kumplin oma Pils. Kevyehköä, hieman makeaa pilsiä vaisulla puraisulla. Perinteistä, raikasta, kevyttä.
Sade ei näytä hellittämisen merkkejä, tuuli yltyy, ja sateenvarjon kanssa näyttää olevan hankalaa. Kohta sentään jokin muukin paikka joen toisella puolella Kazimierzissä mahtaa avata. Sitä odotellessa vielä paikan west coast -ipa Califia. Kirkasta, kivalla greippisellä ja aavistuksen mäntyisellä tuoksulla, keskivaiheilla pistävä greippipuraus, loppu ei ole pitkä. Ei ollenkaan hassumpaa tämäkään.
