Olutta olutta: Garage Beer, Barcelona, 15.11.2018

Toinen kerta Espanjassa tänä vuonna, kertonee jotain olutrintamastakin kun ihan sitä varten tänne viitsii lähteä. Tätä vuotta ennen ainoa aiempi vierailu oli Kanarialle, eikä silloin olutskenestä vielä voinut puhua.

9 tunnin matka työpaikalta Garagen panimoravintolaan. Käytin vain julkisia, mikä tarkoitti tunnin operaatiota lähtiessä ja saapuessa. Oulussa bussi kulki odotetusti, Barcelonassa Rodalies-paikallisjuna takkusi siten, että ainakin puoli tuntia tuhraantui odotteluun raiteilla. Kymmenen matkan sarjalipulla julkisiin matkan hinnaksi tuli noin euro, joten yksi halvimpia lentokenttämatkoja kyllä. Nopea pysähdys hotellilla ja parin kilometrin kävely lämpimässä sateessa Eixample-kaupunginosan poikki Garagelle.

Suurempi paikka kuin kuvittelin, istahdin heti ovensuun baaritiskille, mutta paikka näyttää jatkuvan pitkälle perällä olevaan panimotilaan, joka on taas suhteessa kompakti. Ruokaakin on ollut tarjolla, mutta keittiö on jo sulkemassa. Hanassa vain omia oluita tältä Barcelonan kenties hypetetyimmältä panimolta.

Asiakaskunta on torstain myöhäisillassa pääasiassa turistia ja expattia, englanti on asiointikieli useimmilla. Toisaalta hyvä niin, sillä saan asiantuntevalta henkilökunnalta udeltua lisää oluista, toinen miehistä tiskin takana on selvästi myös panija.

Nopealla tahdilla selvitän ipa-painotteista valikoimaa, harhautuen välillä myös pilsiin (Starfish) ja souriin (Mash 18), mutta nämä eivät vakuuttaneet samalla tavalla. Ipat olivat parasta antia keskimäärin, päällimmäisenä mieleen jäivät Hærdball ja Double Soup. Sen lisäksi käsipumpussa oli Kaszanka, balttiportteri, joka taisi erilaisuudellaan ja pehmeällä, makealla juotavuudellaan nousta lopulta ykköseksi.

Oluet meni tiskillä juotuna laskulle automaattisesti. Sitä lopulta selvitellessäni korjasin juoneeni enemmän kuin laskulla oli, ja sain siitä hyvitykseksi vielä yhden oluen talon piikkiin. Lopputuloksena plusmiinus nolla minulle, ja erittäin positiivinen fiilis paikasta ylipäätään.