Olutkellari: Mikkeller Hop Terroir Centennial Washington State
 |
| Mikkeller Hop Terroir Centennial Washington State |
- Tyyli: India Pale Ale / New England IPA
- Alk.%: 7,0
- Panimo: Mikkeller, Kööpenhamina, Tanska
- Pantu: De Proefbrouwerij, Hifjte, Belgia
Mikkellerillähän oli aikoinaan eri humalalajikkeita esittelevä Single Hop Series –olutsarja eli kourallinen samaan reseptiin pohjautuvia IPOja, joista kukin oli humaloitu eri lajikkeella. Ja olihan heillä myös se hiiva-sarja, missä vaihtuvana varianttina oli siis hiivakanta. Nyt tuo humalahomma on taas herätetty henkiin ja tarjolla on yhdeksän single hopattua, tällä kertaa sameaa, IPAa. Nyt ei kuitenkaan ihmetellä, että mitä eroa on Mosaicilla ja Cascadella, vaan tarkoituksena on pureutua humalakasvin alustaman maaperän ja viljelylokaation vaikutukseen oluen maussa.
Käsiteltävänä oleva olut on toinen yhdeksikön Centennial-humaloiduista NEIPOista. Hop Terroir –sarjassa vertaillaan keskenään paria eri kolkissa kasvatettua Amarillo-kantaa, kolmea Cascade-, kahta Sorachi Ace- sekä kahta Centennial –kantaa. Oman törppöni Centennial on kotoisin Washingtonin osavaltiosta, se toinen olisi sitten belgialaista alkuperää.
Mukana menossa on tietty aktiivista tutkimustyötäkin tekevä De Proefbrouwerij, joka valtaosan Mikkellerin tuotteista muutoinkin valmistaa. Humalanviljelyssä pätevät samat ajatukset kuin viineissäkin, eli maaperällä on väliä sen antaessa tietynlaisia ominaisuuksia viljeltäville hyödykkeille. Mikkeller ja De Proef päättivät testata asian käytännössä ja silläpä koko olutsarja olisi mielenkiintoista kahlata läpi rintarinnan. Aloitetaan kuitenkin nyt tällein varovasti yksittäin.
‘’In the same way that people in the wine world talk about terroir – that is to say the effects that geography and climate have on grapes and wine – we can also talk about the terroir of hops and beer. A hop variety can taste markedly different depending on the country in which it’s grown and the processes involved in its production.” -Mikkel Borg Bjergsø
 |
| Mikkeller Hop Terroir Centennial Washington State |
Samea, haaleankeltainen olut kauniilla vaahdolla kuorrutettuna. Ananasmehulta näyttää tämäkin. Tuoksu on yksinkertainen ja sitä myöten kaunis. On nimittäin sitrusta ja greippiä. Ei sillein jyräävästi, mutta sopivan runsaasti. On toki hieman yrttiä, hetelmää ja kukkeaakin otetta. No juu, se siitä täydellisestä yksinkertaisuudesta. Monipuolisuudella ei kuitenkaan pröystäillä, toisin kuin lajissa tuntuu yleensä tapana olevan.
Maku toistaa tuoksun teesejä. Sitrusta, greippiä, mäntyä ja sitrussävyistä yrttisyyttä loppua kohden kiristyvällä tunnelmalla. Katkeruutta siis löytyy, vaikka etupuoli vahvan aromitäyteinen onkin. Hedelmää esiintyy myös, mutta kuiva, vaalea ja sinällään yksinkertainen. Vähän jopa kolkko ja karhea, mutta toimii oluena hienosti.
Poikkeaa aika paljon mehumaisesta NEIPA-näkemyksestä. Ei ollenkaan huono juttu tässä kohtaa, vaikka siitä mehukkaimmasta kärjestä hekumassa hieman jälkeen jääkin. Ei paljon, mutta vähän.
Pisteet:37/50
