Kuuntele Oluen kuohuva historia -podcast
Oluen historia on pitkä ja vaiheikas sekä meillä että maailmalla. Kuuntele mitä kaikkea siihen liittyy!
Yleensä oluenpanon alku sijoitetaan Kaksoisvirran maahan Mesopotamiaan noin kymmenen tuhannen vuoden taakse. Suomen perukoillakin on olutta pantu ja juotu jo tuhansia vuosia. Meitä on pidetty viinakansana. Enää se ei toki pidä paikkaansa, mutta itse asiassa perinteisesti nämä mannut ovat olleet nimenomaan olutseutua. Oluen kuohuva historia heijastelee myös Suomen muuttumista. Tässä kolmiosaisessa sarjassa kerrotaan oluen kuohuvasta historiasta Suomessa aina 1600-luvun olutarjesta ja 1800-luvun lopun olutkielteisyydestä aina nykypäivän runsautta pursuaviin oluravintoloihin saakka. Toimittajana podcastissa on Seppo Heikkinen.
Oluen kuohuva historia Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/audio/1-50732059
Osa1:
Ennen vanhaan olutta nautitittiin koko ajan ja joka paikassa – myös kirkonmenojen jälkeen. Aikanaan olut oli mukana kaikessa mitä ihmiset tekivät. Olut ja kalja olivat mukana ihmisten arjessa ja juhlassa, työnteossa ja jopa jumalanpalveluksen jälkeisissä kirkkokänneissä. Oluen juominen myös rytmitti päivää ja vuoden kiertoa. Raittiusliikkeen nousu 1800-luvun loppupuolella katkaisi kuitenkin myönteisen suhtautumisen olueeseen. Kahvi ja tee valtasivat alaa juhlajuomina ja maaseutu alkoi kuivua. Ohjelmasarjan ensimmäisessä osassa mennään suomalaisen oluen alkulähteille ja selvitetään oluen historiaa Suomessa ammoisista ajoista aina 1800-luvulle saakka. Haastateltavana on historiantutkija Jenni Lares.
Osa 2:
Suomessa on nyt panimobuumi, mutta niin oli jo 1800-luvun puolivälissäkin.
Eräs venäläisen kauppiaan poika perusti Suomeen ensimmäisen teollisen panimon 1819. Varsinainen panimobuumi syntyi jo 1800-luvun puolivälissä baijerilaisen oluen tultua Suomeen. Kieltolaki kuitenkin muutti kaiken ja puolet panimoista hävisi. Sodan jälkeen alkoivat pienet panimot hävitä isompien tieltä, jäljelle jäi vain 3 panimoalan yritystä. Nykyisin elämme toista panimobuumia: Suomessa on panimoita taas toistasataa. Toisessa osassa puhutaan siitä millaisia vaiheita Suomen panimoilla on ollut 1800-luvulta eteenpäin, jolloin ensimmäiset varsinaiset panimot Suomeen syntyivät. Haastateltavina ovat toimittaja Jussi Rokka, joka kertoo panimoiden historiasta ja avainasiakaspäällikkö Janne Laiho, joka kertoo 1800-luvun hylystä löytyneen oluen rekonstruoinnista.
Osa 3:
Työmiehen lauantain juominen oli ongelma, yläluokan nautiskelu sen sijaan eurooppalaista tapakulttuuria.
Kieltolain loppuminen ei koskenut kaikkia, sillä maaseutu pysyi edelleen kuivana. Myös nimenomaan työväestön alkoholinkäyttö oli jatkuvan huolen aiheena. Alkoholiliike kehittikin monipolvisen ostajantarkkailusysteemin, joka oli kontrollifriikin todellinen unelma. 1960-luvulla Suomi alkoi modernisoitua ja olutravintoloita tuotiin jopa maaseudulle. Suuri muutos tapahtui 1969-vuoden alussa kun keskiolut tuli kauppoihin ja baareihin. Kulutus räjähti ja raittiusväki marssi keskiolutta vastaan. Samaan aikaan keskiolutta vaadittiin myös R-kioskeihin. Ohjelmasarjan kolmannessa osassa mennään sotien jälkeiseen aikaan ja puhutaan suomalaisen alkoholikontrollin kummallisista piirteistä ja keskioluen vapauttamisesta vuoden 1969 alussa ja sen seurauksista. Haastateltavina ovat toimittaja Anikó Lehtinen ja yhteiskuntahistorian yliopistonlehtori Hanna Kuusi.
Lähde ja kuva: Yle