Nyt perustettu Tislaamoliitto edistää kotimaisten tislaamojen toimintaedellytyksiä
Suomeen on perustettu uusi alkoholivalmistajien liitto. Nyt toimintansa aloittanut Tislaamoliitto on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja sen tarkoituksena on edistää kotimaisten tislaamoiden toimintaa, jakaa tietoa sekä tukea alan kehitystä ja yhteistyötä suomalaisessa alkoholipoliittisessa ympäristössä.
Tislaamoliitto on syntynyt edistämään juomakulttuuria ja taistelemaan vanhentuneita lakeja vastaan. Se kokoaa yhteen kotimaan tislaamot ja alan toimijat.
-Suomessa on ainutlaatuinen ympäristö ja perinteet, jotka tukevat korkealaatuisten tislaamotuotteiden valmistusta. Tavoitteenamme on varmistaa, että suomalainen tislaamoteollisuus saa ansaitsemansa paikan kansainvälisillä markkinoilla, kertoo Tislaamoliiton puheenjohtaja Asko Ryynänen, joka edustaa liitossa sekä Nordic Premium Beveragesia että Valamon Viinitilaa ja Tislaamoa.
Tislaus on Suomessa vanha tapa valmistaa alkoholia, venäläiset sotilaat opettivat suomalaiset tislaamaan 1600-luvulla 30-vuotisen sodan aikana. Siitä lähtien tisletuotteet, pääosin paloviina, ovat olleet suomalaisten huulilla, niin lääkkeenä kuin juhlajuomana ja on niitä käytetty ennen kahvia mm. vierasjuomanakin.
Tislaamoja Suomeen, kuten muuallekin on perustettu 1800-luvun puolella ja sittemmin itsenäisyyden ajan alkoholilakimuutokset ovat 2000-luvulle asti rajoittaneet voimakkaasti toimintaa. Viime aikaiset alkoholilaliuudistukset ovat helpottaneet monien alkoholivalmistajien, kuten pienpanimoiden mahdollisuuksia esim. myydä suoraan kuluttajalle valmistuspaikasta, mutta tislaamoilla ei tätä oikeutta vieläkään ole.
Tislaamoliitto on syntynyt halusta vaikuttaa
Tislaamoliittoa on perustettu jo pitkään, ensimmäisen kerran jo kymmenisen vuotta sitten, mutta viime vuoden puolella asia nytkähti kunnolla eteenpäin. – Mäkelän Terhi Häjy Distilling Companysta kokosi meidät yhteen epävirallisesti, ja keskusteluissa virisi ajatus liiton perustamisesta. Nyt perustamiskokous ja ensimmäinen hallituksen kokouskin on pidetty ja suuntaviivat toiminnalle asetettu, kertoo puheenjohtaja Ryynänen.
Tislaamoliittoa on ollut perustamassa kattava edustus suomalaisten tislaamoiden ammattilaisia yli 20 tislaamosta kuten Valamo Viinitila ja Tislaamo, Nordic Bremium Beverages, Kyrö Distillery Company, Koto Spirits, Tuori Distilling Company, Kolima Distillery, Häjy Distilling Company, Beer Hunter´s, Ägräs Distillery, 1000 Lakes Distillery, Kattilalaakson Tislaamo, Kimito Distilling Company, Heidell Distillery, Turun Tislaamo Oy, Ruukki Distillery, Savon Kyynel, Uljas Distillery & Brewery, Pirula Oy, Nuija Distillery, Tampere Brewing & Distilling Co sekä Hämeen ammatti-instituutti/Lepaan tislaamo. Yhdessä nämä yritykset muodostavat rintaman, joka on sitoutunut edistämään suomalaisen tislaamokulttuurin näkyvyyttä ja arvostusta sekä kotimaassa että ulkomailla. Mukaan on tulossa myös enemmän tislaamoita.
Tislaamoliiton ensimmäisessä hallituksessa vaikuttavat Ryynäsen lisäksi Tapio Järvenpää, Turun Tislaamo, Miika Riekkinen, Koto Spirits, Miika Heinilä, Kyrö Distillery Company, Juha Karvonen, Kolima Distillery, Terhi Mäkelä, Häjy Distilling Company ja Jonas Sahlberg, Kimito Distilling Company.
Vasemmalta oikealle: Tapio Järvenpää (varapuheenjohtaja / Turun tislaamo Oy), Miika Riekkinen (Sihteeri / Koto Spirit), Juha Karvonen (Kolima Distillery), Terhi Mäkelä (Häjy Distilling Company), Ilmanvaihtopönttö, Asko Ryynänen (puheenjohtaja / Valamon Viinitila & Tislaamo / Nordic Premium Beverages) ja Miko Heinilä (Kyrö Distillery Company). Kuvasta puuttuu Jonas Sahlberg ( Kimito Distilling Company).
Tislaamoliitto ajaa modernia alkoholipolitiikkaa
Suomalaiset tislaamot ovat menestyneet kansainvälisillä markkinoilla, voittaen tuotteillaan useita palkintoja ja keräten ylistystä sekä kuluttajilta että asiantuntijoilta. Näillä tuotteilla on liiton mukaan valtava potentiaali nousta suomalaisen elintarvikeviennin kärkeen.
Tislaamoliitto haluaakin edistää suomalaisten tislaamojen toimintaa niin Suomessa kuin ulkomailla. Lisäksi liitto pyrkii lisäämään kotimaisten tislaamotuotteiden tunnettuutta ja saatavuutta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Samalla liitto pyrkii toiminnallaan myös edistämään juomakulttuuria, jossa korostuu enemmän laatu kuin määrä sekä toimii jäsenistönsä edunvalvojana sekä kehittää koulutusta ja laadunvalvontaa.
Suomen alkoholipolitiikassa on vireillä uudistuksia, jotka vaikuttavat suoraan tislaamoiden toimintaan ja kilpailukykyyn. Puheenjohtaja Asko Ryynänen painottaa, että on tärkeää yhdistää tislaamoiden voimavarat ja varmistaa, että kotimaisilla tuottajilla on tasavertaiset mahdollisuudet kilpailla kansainvälisesti: – Ei ole tätä päivää, että lailla rajoitetaan, ja pahimmassa tapauksessa estetään kotimaisten laatutuotteiden vientiä, myyntiä ja markkinointia ulkomaankaupassa. Lainsäädännön tulisi tarjota kasvun edellytyksiä, ei toimia esteenä kotimaisten laatutuotteiden viennille.
Suomessa alkoholinkulutus on laskenut jo vuodesta 2007, vaikka alkoholilain säädöksiä on vapautettu mm. 2018 päivittäiskauppamyyntiprosentin ja pienpanimoiden ulosmyynnin osalta. Tislaamoliitossa uskotaankin, että vapaampi alkoholipolitiikka sekä kehittyvä juomakulttuuri tuovat jatkossakin myönteisiä muutoksia ihmisten alkoholikulutukseen.
-Yksi päätavoitteistamme on ehdottomasti ulosmyyntioikeuden saaminen kaikille valmistusluvan omaaville alkoholinvalmistajille, on valmistaja sitten pieni tai iso, kertoo Ryynänen. -Näemme, että se voi merkittävästi vaikuttaa sekä työllisyyteen, verokertymään että juomamatkailuun. Ulosmyynnillä voi tehdä katteellista tulosta, joka houkuttelisi varmaan myös lisää yrittäjiä ja kouluttautuneita alalle. Koska tislaamot sijaitsevat tasaisesti ympäri Suomea, pääösin taajamissa tai jopa niiden ulkopuolella, tämä vaikuttaa työllisyyteen ja yrittämiseen laajasti.
Tislaamot juomamatkailun kehityskohteena
Juomamatkailu on trendinä ollut kasvussa Suomessa 2020-luvun alusta, mutta tislaamopuolella siihen on vaikuttanut negatiivisesti ulosmyynnin kielto. Monissa maissa tislaamoturismi on iso osa tislaamojen myyntiä, mm. Skotlannissa, jossa puhutaan tässä kohdin noin 200 miljoonan punnan liiketoiminnasta.
Ryynäsen mukaan tislaamoturismin nousu merkittävästi onnistuisi Suomessakin ulosmyynnin mahdollistuessa. – Näin saisimme vierailuihin lisää tuotevolyymia ja mahdollisuuden tehdä vaikka nk. distillery spesiaaleja, joita saa vaan tislaamolta. Isomassa kuvassa katsottuna tislaamomatkailu voisi omalta osaltaan pitää maaseutua elinvoimaisena, ja tuoda tislaamojen toimintaa lisää volyymia ja kannattavuutta. Ulosmyynti myös vahvistaisi tislausperinteen säilymisen Suomessa.
Ryynänen ei ole huolissaan tislaamojen ulosmyynnin vaikutuksesta alkoholinkulutuksen nousuun. – Kun katsotaan, mitkä ovat suomalaisten volyymialkoholituotteet, varsinkin pientislaamojen tuotteet loistavat poissaolollaan. Ulosmyynti tuskin vaikuttaa suomalaisten kulutukseen määräävästi, mutta varmistaisi tislaamoille kannattavaa toimintaa.
Lähde: Tislaamoliitto, kuvat Tislaamoliitto ja Anikó Lehtinen
