Miten suuret panimot pärjäsivät koronan kurimuksessa?

Koronakriisin ensimmäinen vuosi toi mukanaan mittavia rajoitustoimia, joiden myötä ravintolat pistettiin pahimmillaan kiinni ja yleisötapahtumat peruttiin.

grafiikka

Pienpanimoiden ahdingosta saikin vuoden kuluessa lukea suhteellisen paljon. Vähemmälle huomiolle jäivät kuitenkin suuret kotimaiset panimot – Hartwall, Olvi ja Sinebrychoff. Pienpanimot selvisivät vuodesta 2020 melko ehjin nahoin ketteryyden avulla, mutta miten kävi suurille? Katsotaan tässä artikkelissa, miten suuret suomalaiset panimot pärjäsivät talouslukujen valossa ensimmäisenä koronavuonna.

MYYNTI KÄRSI HIEMAN
Mennäänkin suoraan asiaan ilman pidempiä johdantoja (koronakriisistä panimoiden näkökulmasta voit lukea enemmän Olutpostista 03/2021). Mitattuna liikevaihdolla (eli myynnistä saaduilla tuotoilla) suurten panimoiden liiketoiminta supistui vuonna 2020 yhteensä lähes neljä prosenttia verrattuna vuoden 2019 lukuihin. Suuret panimot tekivät myyntiä yhteensä noin 1,1 miljardin euron arvosta. Vertailun vuoksi, pienpanimoiden yhteenlaskettu liikevaihto oli vajaa seitsemän prosenttia tästä, eli vähän päälle 75 miljoonaa euroa.
Myös suurten panimoiden liiketoiminnan tulos kärsi hieman. Tilikauden 2020 tulos oli reilut kaksi prosenttia, eli kolmisen miljoonaa euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Tuloshan kertoo, kuinka paljon yhtiön toiminnasta jää rahaa omistajille. Suuret panimot tuottivat tulosta yhteensä noin 134 miljoonaa euroa. Pienpanimoilla luku oli, no, paljon pienempi eli yhteensä vajaat kolme miljoonaa. Yleisesti käytetyllä kannattavuusmittarilla eli liikevoittoprosentilla (liikevoiton suhde liikevaihtoon) mitattuna yhtiöiden kannattavuus kuitenkin parani himpun verran. Se oli 15,7 % vuonna 2020 ja 14,8 % vuonna 2019.

Johtiko koronakriisi sitten henkilöstön vähentämisiin? Ainakaan tilinpäätöstiedoissa tähän ei ole juuri viitteitä. Suurten panimoiden palveluksessa oli vuonna 2020 yhteensä 3 210 henkilöä, mikä oli vain kolme henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Panimoista henkilöstömääräänsä kasvatti vain Olvi Oyj, yhteensä 34 henkilöllä (Suomessa kolmella henkilöllä). Muut tekivät siis suunnilleen vastaavan suuruiset henkilöstövähennykset.

SUORIUTUMISESSA OLI EROJA
Liikevaihto ja tulos eivät laskeneet tasaisesti kaikissa suurissa panimoissa. Parhaiten selvisi kansainvälinen panimoyhtiö Olvi Oyj, joka itse asiassa kasvatti liikevaihtoaan 1,5 prosenttia. Olvin tulos kuitenkin pieneni hieman yli kolme prosenttia, eli vähän päälle miljoonan euron verran. Kyseessä kuitenkin oli yhtiölle peräti viides peräkkäinen positiivisen kehityksen vuosi myynnin määrällä, liikevaihdolla ja liikevoitolla mitattuna. Hartwall Oy Ab:n liikevaihto laski 3,6 %, mutta tulos parani 1,8 %. Sinebrychoff-yhtiöillä (eli Oy Sinebrychoff Ab:lla ja Sinebrychoff Supply Company Oy:llä) liikevaihto laski yhteensä lähes 9,9 % ja tuloskin 10,4 %.
Suurista panimoista liikevaihdoltaan suurin oli muuten Olvi (lähes 415 miljoonaa euroa). Hartwall taas teki liikevaihtoa noin 329 miljoonaa euroa ja Sinebrychoff hieman enemmän, eli noin 356 miljoonaa euroa. Olvi oli suurin myös henkilöstömäärältään (yhteensä 1911 henkilöä, joista Suomessa keskimäärin 389). Sinebrychoffilla työntekijöitä oli yhteensä 668 ja Hartwallilla 631. Mainittakoon myös, että liikevoittoprosentilla mitattuna suurista panimoista ylivoimaisesti kannattavin oli Hartwall (26,4 %). Olvilla luku oli 13,6 % ja Sinebrychoffilla 8,1 %, mitkä eivät ole heikkoja lukuja nekään.

ARVONNOUSUA OMISTAJILLE
Olvi on pörssiyhtiö, joten on mielenkiintoista tarkastella myös sitä, miten yhtiön pörssikurssi kehittyi vuonna 2020. Maaliskuun alkupuolella sijoittajat pelästyivät ikäviä uutisia oikein toden teolla. Suomessakin pörssin yleisindeksi putosi reilusti, pahimmillaan kymmenen prosenttia päivässä, mikä oli uusi ennätys.
Tässä pörssirytäkässä Olvin kurssi tavoitti pohjat 23.3., jolloin osaketta sai hintaan 32,35 €. Jos tuolloin olisi ostanut osaketta, olisi omistuksen arvo noussut yli puolella (eli lähes 55 %) tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä. No, harvalla on niin hyvät ennustajanlahjat, että kauppojen ajoittaminen onnistuu näin nappiin. Mutta vaikka osaketta olisi ostanut juuri ennen koronapudotuksen alkamista 5.3., olisi silti päässyt nauttimaan lähes 20 prosentin arvonnoususta. Se on ihan hyvä saavutus vähäriskisellä laatuyhtiöllä. Olvilla on siis mennyt hyvin pörssissäkin.

PIENET PARANSIVAT ENEMMÄN
Miten suuret panimot sitten pärjäsivät pienempiin verrattuna? Kuten edellisessä artikkelissani (Olutposti 03/2021) kirjoitin, korona ei vuonna 2020 rankaissut pienpanimoita taloudellisesti ollenkaan niin pahasti, kuin monet ehkä pelkäsivät. Keskimääräinen pienpanimo kasvatti liikevaihtoaan jopa 19 %. Kasvuvauhti kuitenkin pieneni noin kolmasosaan edelliseen vuoteen verrattuna. Toisaalta keskimääräisen pienpanimon tulos kääntyi tappiollisesta voitolliseksi.
Voidaan siis sanoa, että talouslukujen valossa pienpanimot selvisivät ensimmäisestä vuodesta pandemian kourissa yllättäen paremmin kuin suuremmat. Tietysti kyseessä on ihan eri mittakaavan liiketoiminta, kuten edellä olevasta vertailusta käy ilmi. Minusta tämä kuitenkin kertoo siitä, että pienpanimot pystyivät mukautumaan uuteen haastavaan tilanteeseen erinomaisesti.

SUURILLA ON VAHVA ASEMA MYÖS JATKOSSA
Pandemian myötä käyttöönotettujen matkailurajoitusten iskettyä päälle alkoholin kulutus keskittyi kotimaahan, mikä ei varmaan ollut huono juttu kotimaisille panimoille. Ravintolarajoitusten myötä panimojuomat hankittiin baaritiskin sijaan kaupasta, mikä taas suosi suuria panimoita. Vahvan markkina-aseman myötä nämä varmistivat tuotteilleen hyllypaikat vähittäiskaupassa ja jakelukanavat Alkonkin valikoimaan olivat valmiina.
Alkoholin kokonaiskulutus väheni vuoden aikana viitisen prosenttia, mikä ei voinut olla vaikuttamatta panimojuomienkin kysyntään. Toisaalta kaikilla suurilla panimoilla on valikoimassa myös alkoholittomia juomia. Mutta kun markkina-asema on jo valmiiksi vahva, on jatkuvan kasvun ylläpitäminen haastavampaa. Suurempi laiva ei myöskään käänny niin ketterästi, kun pitää tehdä pikaisia peliliikkeitä ympäristön haasteisiin vastaamiseksi.
Suuretkin panimot joutuivat muuttamaan toimintaansa koronan myötä. Olvi-konsernin vuosikertomuksen mukaan yhtiössä muun muassa sopeutettiin tuotantoa, kohdennettiin myyntiä uudelleen ja viilattiin kustannuksia – luvuista päätellen onnistuneesti. Kannattaakin huomata, että yhtiön tuloksen pieni heikentyminen edellisestä vuodesta ei johtunut siitä, että juomat olisivat käyneet huonommin kaupaksi. Yhtiön myyntivolyymihan itse asiassa kasvoi, peräti 6,6 %. Syyt löytyvät sen sijaan kansainvälisestä liiketoiminnasta – Valko-Venäjän valuuttakurssin heikentymisestä sekä laskennallisista veroista Viron tytäryhtiöstä.
Miten suurten panimoiden talous sitten tulee kehittymään tulevaisuudessa pandemian pitkittyessä? Ainakin Olvi-konsernissa vahva kehitys on jatkunut myös tänä vuonna. Yhtiö teki nimittäin historiansa parhaan puolivuotistuloksen tammi-kesäkuussa. Näyttää siltä, että tunnetut juomabrändit myyvät hyvin myös kulkutaudin riehuessa.

Lähteet: Alma Talent Tietopalveluiden tunnuslukuopas, Fonecta Finder, Olutposti, Olvi Oyj:n vuosikertomus 2020, yhtiöiden verkkosivut, Yle.

MITEN SELVITYS TEHTIIN?
Panimoiden taloustiedot pohjautuvat tilikauden 12/2020 julkaistuihin tilinpäätöstietoihin. Ne haettiin Fonecta Finder -yritystietopalvelusta ja Olvi Oyj:n osalta yhtiön vuosikertomuksesta. Olvin osalta käytettiin koko konsernin lukuja. Sinebrychoffilta mukaan laskettiin sekä juomien markkinoinnista ja myynnistä vastaavan Oy Sinebrychoff Ab:n että juomien valmistuksesta ja jakelusta vastaavan Sinebrychoff Supply Company Oy:n luvut. Hartwallin osalta mukana olivat Hartwall Oy Ab:n luvut.

Teksti: Eetu Niemi

Grafiikka: Oskari Sarkima

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/2021.