Skotlannin lainsäädäntö suosii panimon perustamista, mutta tuotteiden saaminen kauppoihin on vaikeata

Oluen valmistuksen lisäksi panimon perustaminen ja pyörittäminen vaatii monenlaista osaamista ja tietoa verotuksen ja talouden hallinnasta markkinointiin. Onko panimotoiminta erilaista Brittein saarilla? Mitä kannattaa ottaa huomioon brittimarkkinoille suunnatessa? Skotlantilaisen Fyne Ales -panimon myyntitykki Matt Thomasson Olutpostin haastattelussa.

Onko kaupallisen panimotoiminnan aloittaminen Britanniassa työläs prosessi?

”Pitkän panimoperinteen ansiosta kaupallisen panimotoiminnan aloittaminen on suhteellisen helppoa, varsinkin jos startti tapahtuu pienillä määrillä. Laki on varsin myötämielinen pienyrittäjyyttä kohtaa, mutta haastetta tuottaa tuotteiden saaminen kauppojen valikoimiin. Isoilla kauppa- ja pubiketjuilla on tarkat standardit valikoimansa laadun suhteen. Ilman maksullista SALSA (Safe and local supplier approval) sertifikaattia on melko mahdotonta saada tuotteitaan minkään ketjun valikoimiin. Tuottajien auditointiin perustuva laaduntarkkailujärjestelmä toimii tiukassa yhteistyössä pubien ja ravintoloiden laatua tarkkailevan Cask Marque -organisaation kanssa.”

Mitkä ovat lain vaatimukset tuotteiden suhteen?

”Kun laatuasiat on saatu kuntoon ja tuote pakkaukseen, pitää vielä huolehtia etiketin lainmukaisuudesta. Pakollisia tietoja etiketissä ovat alkoholiprosentti, raskaana juomisen kieltologo teksteineen sekä linkki kohtuujuomisesta muistuttavan Drinkaware.co.uk sivustolle.”

Ovatko raaka-aineet helposti saatavilla ja maksavatko ne paljon?

”Onneksemme Brittein saarilla tuotetaan todella laadukasta ohraa ja ohramallasta, joten olemme suhteellisen omavaraisia sen suhteen. Erikoisemmat lajikkeet toki maksavat enemmän, vaikka ne täällä viljeltäisiinkin. Humala taas on aivan oma lukunsa. Paikalliset lajikkeet ovat hyviä ja laadukkaita, mutta alfahappojen määrä ja makua ja aromia tuovien terpeenien profiili on hyvin erilainen kuin esimerkiksi amerikkalaisissa lajikkeissa. Suurin osa nyt käyttämistämme humalista tulee Yhdysvalloista. Erityisesti Jarl-oluemme on sataprosenttisesti Citra-humaloitu. Humalien hinnat vaihtelevat 10-25 puntaan kilolta, eli mistään pienestä menoerästä ei ole kyse. Huonon kesän jäljiltä ohrankin hinta on noussut vuodessa noin 25%.”

Myyvätkö modernit oluttyylit hyvin Britanniassa? Moni suomalainenkin panimo etsii uusia markkina-alueita.

”Modernit IPA:t ovat lyöneet läpi, ainakin jos valmistusmääriä katsoo. Keskivertokuluttaja on nykyään paljon avoimempi uusien makujen maistelulle kuin ennen. Yleisesti ottaen (pienpanimo-)oluen laatu on noussut ja sitä myötä myös odotukset ovat korkeammalla kuin ennen. Uskalletaan testailla uutta ja luottamus koko panimoalaan on noussut. Tyyli merkitsee nykyään enemmän kuin formaatti. Britanniassa on aina juotu cask alea ja vaikka sen suosio notkahti hieman IPA-buumin aikana, haluavat kuluttajat nyt samaan perinteiseen tynnyriin uudenlaisia progressiivisia ja hyvinkin erikoisia oluita. Tämä trendi on näkynyt erityisesti alkuvuonna 2019.”

Vaihteleeko brittikuluttajan olutmaku maakunnittain?

”Toki. Alueilla, joilla on oma vahva olutkulttuuri ja panimoperinne ollaan ehkä vastahankaisempia kaiken uuden suhteen. Hinnan pitäisi noilla alueilla olla aina sama ja tyylilajit niitä, mitä on perinteisesti juotu.”

Miten kierrätys huomioidaan?

”Panttijärjestelmä on vasta aluillaan. Itse kierrätyshän on sujuvaa sekä pulloilla, että tölkeillä. Uusiokäytössä voisimme ottaa oppia Saksasta, sillä emme ota kaikkea irti järjestelmästä niiden suhteen. Kuluneissa lasipulloissa on mielestäni vanhan ajan romantiikkaa ja onhan ekologisuuden huomioon ottaminen todella tärkeää.”

Perinteiset tynnyrissä käyneet cask alet, kuinka suosittuja ne oikeasti ovat tänä päivänä?

”Kuten edellä mainitsin, niiden kulutus on ollut laskussa ja tämä on iskenyt pahimmin juuri perinteisten brittioluiden myyntiin. Arvioisin, että tänä päivänä cask-oluiden osuus koko tuotannostamme on noin 65% luokkaa. Erityisesti kunnon tynnyrissä käyneiden vahvemmin humaloitujen pale ale-oluiden suosio on kasvussa. Me olemme aina olleet ensisijaisesti cask-oluiden tuottaja ja on hienoa nähdä myös uusien pienten panimoiden siirtyvän enemmän ja enemmän tynnyrikäymiseen tekniikkana. Uudet tyylit ja vanhat tekniikat kohtaavat hyvin tuloksin nuorten ja vielä intohimoisten tekijöiden käsissä. Heidän intonsa ja kokeilunhalunsa inspiroi meitäkin.”

Kohteleeko lainsäädäntö pieniä ja suuria panimoita tasavertaisesti?

”Panimotoiminnan verotus on UK:ssa progressiivista, eli pienenä alle 5000 hehtolitran tuottajana saa huomattavia verohelpotuksia. Tuon rajan yli mentäessä verotus alkaa kiristyä litrojen myötä. Kiristymisen taso saattaa tulla yllätyksenä monille toimintaa laajentaville panimoille. Tämä kun tapahtuu yleensä samaan aikaan isojen laitehankintojen ja muiden investointien kanssa, eikä myyntikään aina välittömästi nouse investointien jälkeen. Jos kaikki menee niin kuin pitääkin, investoinnit maksavat itsensä takaisin ja on varaa maksaa kasvaneet verotkin.”

Fyne Ales -oluita Suomessa maahantuo Brew Seeker.

Kuva: Iain Smith