Laatu, asiakkaat ja yhteistyö – latvialaisen olutkulttuurin ainesosat (osa 1)
Olutposti vieraili Riiassa maistelemassa latvialaisia oluita ja keskusteli samalla kahden paikallisen pienpanimon edustajien kanssa.
Jos jokin olutmatkailukohde nousi pandemiakesänä 2020 ylitse muiden, oli se Latvian pääkaupunki
Riika. Edullinen bulkkiolut on houkuttanut matkailijoita piipahtamaan Latviassa aiemminkin,
mutta nykyään maassa on hyvin eläväinen ja kasvava pienpanimokulttuuri, joka tarjoaa maisteltavaa
nirsommallekin harrastajalle. Riian kauniin vanhan kaupungin oluttarjonta on Tallinnan tapaan kelvollista, jos tietää minne mennä. Hiukankaan kokeilunhaluisemman ja kaupungissa pidempään viihtyvän kannattaa kuitenkin suunnata pittoreskin alueen ulkopuolelle, sillä siellä avautuu latvialaisen pienpanimotarjonnan koko kirjo.
NELJÄ KIIVASTA KASVUN VUOTTA
Latviassa pienpanimoiden aikakauden täsmällistä alkupistettä 2000-luvulla on haastavaa määrittää. Sen taustalla olivat aktiiviset ja hyvin verkostoituneet kotipanijat, jotka tapasivat noin kerran kuussa maistellen toistensa oluita ja jakaen ideoita ja oluttietoa. Käsityöläispanimopioneereja ovat Suomessakin jo kohtalaisesti harrastajapiireissä tunnettu, 2013 perustettu riikalainen Labietis, ja sen kannoilla oman panimotuotannon Raunasin kaupungissa aloittanut Malduguns. Jo vuonna 2006 toiminnan oli aloittanut Valmiermuižassa paikan nimeä kantava panimo, jolla on edelleen myös Riian ”olutkaupunginosassa” oma ravintolansa.
Varsinainen pienpanimobuumi on koettu kuitenkin 2010-luvun toisella puoliskolla. Kotipanijoiden kuukausittaisissa tapaamisissa kohtasivat myös Nurme Breweryn Mareks Ezerkalns ja Ugis Narvils.
”Olin aina ajatellut, että Ugisin oluet ovat tosi hyviä, ne nousivat esiin suhteessa muihin kotona pantuihin oluisiin”, Mareks kertoo. ”Kesällä 2016 panimme yhdessä ensimmäisen oluemme, Mosaic-humaloidun Triangulumin. Halusimme tehdä helposti juotavan ja aromikkaan oluen, ja se onkin edelleen yksi ydinoluistamme”, Ugis täydentää.
NURMEN MAREKS JA UGIS TEKEVÄT SÄÄNNÖLLISESTI VUOROJA OMAN BAARINSA TISKIN TAKANA, JOTTA KOSKETUS PAIKALLISIIN ASIAKKAISIIN SÄILYY.
Yrityksenä Nurme syntyi vuoden 2016 lopussa. Ensimmäisen Latviassa toimineen kiertolaispanimon nimi tarkoittaa juuri sitä, miltä se suomalaisen korvaan kuulostaa, nurmikkoa. Nimi on kokonaan arkikäytöstä kadonnutta uralilaisten kielten sukuun kuuluvaa liivin kieltä, jota on ennen puhuttu
Latviassa. Nimen valinta selittyy Mareksin kesämökin paikalla, joka on entisen Liivinmaan alueella. ”Ulkomailla ihmiset usein luulevat, että olemme virolainen panimo, mutta se ei haittaa. Minäkin pidin heti nurme-sanasta ja sen merkityksestä”, Ugis sanoo.
ULKOMAILLE VIENTI PÄÄSTRATEGIANA
Latviassa on laskutavasta riippuen kaksi tai kolme isompaa panimoalan yritystä ja loput ovat pienpanimoita. Panimotoiminta on kasvanut voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana ja lupien määrä on moninkertaistunut noin kuuteenkymmeneen.
Uudempien panimoiden joukkoon kuuluu niinikään riikalainen Ārpus Brewing. Marraskuussa 2017 perustettu Ārpus toimi kaksi vuotta kiertolaispanimona ennen kuin sai omat panimotilat Riian läheltä vuoden 2019 lopulla.
ĀRPUS BREWINGIN GIRTS JA VLADIMIRS VIIHTYVÄT MIEZIS UN KOMPA¯NIJA -OLUTBAARISSA MYÖS VAPAA-AIKANAAN. LABIETIS-PANIMON OMISTAMA BAARI VIEHÄTTÄÄ OMALAATUISEN MODERNILLA ILMEELLÄÄN.
Pysyvä paikka oli ratkaiseva Ārpusin strategian kannalta, kertoo yksi neljästä perustajajäsenestä, Girts Tihomirov: ”Kiertolaispanimona olet koko ajan toisten aikataulujen ja kapasiteettien armoilla. Oma laitteisto tuo tekemiseen joustavuutta ja mahdollistaa paremmin tuotekehityksen. Toinen tärkeä syy on laadunvalvonta. Omaa panimoa rakentaessa saatoimme varmistaa, että se vastaa omia tarpeitamme ja laatuvaatimuksiamme.”
Laadunvalvonta on Ārpusille erityisen tärkeää siksikin, että panimo on keskittynyt alusta asti pääasiassa ulkomaanvientiin. Tavoitteena on, että heidän oluitaan saa vielä joskus jokaisesta Euroopan maasta.
”Tarkastelimme panimoa perustaessa trendejä ja tyylejä, jotka sopisivat parhaiten visioomme. Matkustelimme ja maistelimme parhaita sameita IPA-oluita etenkin Yhdysvalloissa ja Britanniassa”, Girts kertoo. ”Latvian markkinoilla oli selvästi tilaa sen tyyppisille oluille, joita me teemme”, Ārpusin pääpanija ja ainoa kokopäiväinen työntekijä Vladimirs Berezins täydentää.
Vienti Hollantiin, Tanskaan, Espanjaan, Britanniaan ja Ranskaan vetäisi kaiken minkä Ärpus tuottaa, joten panimolla joudutaan tietoisesti laittamaan sivuun tölkkilaatikoita kotimaan markkinoita varten. Elo–syyskuussa alle vuoden vanhoissa panimotiloissa on onneksi vuorossa uusien tankkien asennus ja kapasiteetti nousee 14 000 litraan entisen 5 500 litran sijaan. Sitten paikallisetkin pääsevät toivottavasti säännöllisemmin nauttimaan mehukkaista ja sameista tupla-IPA- ja NEIPA-oluista.
Teksti: Johanna Siik
Kuvat: Taito Halonen
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2020.
