Kuluttajat, kauppa ja panimot odottavat uuden alkoholilain käsittelyä eduskunnassa ja tietoa sen lopullisesta sisällöstä ja voimaantulosta. Vahvempien oluiden vaikutusta suomalaisten kuluttajien käyttäytymiseen on puitu mediassa ja eduskunnassa paljon. Jos kauppaan uuden lain myötä sallitaan vahvemmat oluet, on muutos huomattavasti merkittävämpi valikoiman laajenemisen kuin prosenttien kasvun kannalta, uskotaan Sinebrychoffilla jo tilastojenkin valossa.

Tällä hetkellä kaiken Suomessa nautittavan oluen keskimääräinen alkoholiprosentti on 4,57 %, vaikka ravintoloissa ja Alkossa on tarjolla valikoima paljonkin vahvempia oluita. Kaikesta juodusta oluesta yli 4,7-prosenttista on vain viisi prosenttia.

Jos uusi alkoholilaki sallisi vahvemmat oluet kaupassa, kaupasta voisi ostaa olutta enemmän siinä vahvuudessa, mikä on tietyille oluille luonnollista. Moni klassikko-olut on parhaimmillaan juuri viiden prosentin vahvuisena, esimerkkeinä tshekkiläinen Budvar ja tanskalainen Carlsberg.

– Vaikka vahvemmat oluet sallittaisiin kauppamyyntiin, uskomme, että suurin osa oluesta pysyisi kuitenkin entisellään. Me suomalaiset pidämme vajaan viiden prosentin oluista, emmekä esimerkiksi me ole muuttamassa kaikkia oluitamme vahvemmiksi vain sen vuoksi, että laki sen nyt sallisi, sanoo— Marja-Liisa Weckström, Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja.

Suomessa kulutettava olut ei Sinebrychoffin arvion mukaan tule vahventumaan 5,5 %:iin, vaikka— esimerkiksi eduskuntakeskusteluista on voinut saada sellaisen kuvan. Jos esimerkin vuoksi oletetaan, että vahvan oluen osuus nousisi tämänhetkisestä viidestä prosentista jopa 20 prosenttiin, vahventaisi se keskimääräistä oluen vahvuutta vain 4,67 tilavuusprosenttiin. Tämä marginaalinen 0,1 til-% muutos edellyttäisi vahvan oluen myynnin nelinkertaistumista, mihin Sinebrychoffilla ei uskota.

– Alkoholilain sallima muutos lisäisi kauppojen oluthyllyjen valikoimaa, ei juurikaan nautitun oluen vahvuutta. Muutos lisäisi myös kotimaisen oluen kannattavuutta, mikä tuo työpaikkoja ja investointeja. Laajeneva, maukkaampi valikoima olisi tervetullut askel hyvän olut- ja juomakulttuurin kehittämisessä, Weckström sanoo.

Sinebrychoff arvioi lisäksi, että oluen kulutus ei kasvaisi pysyvästi.

– Sekä oluen kokonaismarkkina että per/capita-kulutus ovat laskeneet jo usean vuoden peräkkäin, vaikka saatavuus on parantunut. Tämä johtuu siitä, että terveys ja hyvinvointi on niin sanottu uusi normaali ja siitä, että uusi olutkulttuuri korostaa makuja määrän sijaan.

Weckström summaa, että uusi laki ei vaaranna keskeisiä yhteiskunnallisia tavoitteita, ei terveysnäkökulmasta katsottuna eikä valtion budjetin osalta.

– Mielestämme lain hyväksyminen ei vaaranna suomalaisten tulevaisuutta eikä se anna aihetta oluen verotuksen kiristämiselle, Weckström toteaa.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen käsittely eduskunnassa on viivästynyt jälleen. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei saa mietintöään valmiiksi ennen vuodenvaihdetta. MTV:n— tietojen mukaan laista äänestettäisiin vasta uuden istuntokauden alkaessa helmikuussa 2018.

Kuvat: Sinebrychoff