Lari Junkkarin arviossa Olutreissu Suomi -kirja
Olutystävien Suomi-reissu on täynnä elämänmakua ja hyödyllistä tietoa.
Tiedättehän tunteen, kun tarttuu kirjaan ja huomaa sen olevan niin kiintoisa, ettei tee mieli lopettaa lukemista ja toivoo oikeastaan sitä, että kirjan tarinat eivät
loppuisi lainkaan. Tällainen kirja on Anikó Lehtisen ja Maria Markuksen Olutreissu – Matka halki Suomen olutkaupunkien (readme.fi, Olutposti).
Anikó on ”suomalais-unkarilainen toimittaja, joka ”syö aina, kun juo” ja Maria on ”toimittaja, jolla on tapana innostua jutunaiheistaan ja haastateltavistaan isolla liekillä”. Ja totta totisesti kirjan sivuilla syödään ja juodaan ja tavataan innostuneesti panimoalan toimijoita, olutharrastajia, sekä majoitus- ja ravintola-alan yrittäjiä. Luin kirjaa (400 sivua) kahdelta kulmalta. Toisaalta se on hyvä tietoteos, jossa on paljon Suomeen, matkailuun, ja olueen liittyvää informaatiota satojen nettiosoitteiden täydentämänä. Toisaalta se on kahden ystävän ja kollegan kertomus kuudesta kesäisestä viikosta täynnä pursuavaa elämäniloa. Olutkirjat ovat usein perusteellisia selvityksiä oluen historiasta, tekemisestä, tekijöistä, tyyleistä ja laaduista, nykyisistä panimoista ja trendeistä. Olutreissu-kirjassa on tätäkin, mutta minua viehätti enemmän jonkinlainen ”tajunnanvirta”-tarjonta. Kirjoittajat kertoivat niistä asioista, mitkä olivat nousseet heidän mielenmaisemiinsa ja minne oli saatu ovet auki. Näinhän elämä kulkee muutenkin.
Kirjassa jonkun paikkakunnan oluttarjonta ja ravintolavalikoima saa perusteellisen kuvauksen, toisella paikkakunnalla on vain pyörähdetty. Tilaa on kivalla tavalla
annettu Kukkolankosken siian lippoamiselle, saunaillalle ja majakan kummitukselle, kesäyössä pyörimiselle, ja uusille ja vanhoille tuttavuuksille. Arvostin myös sitä, että matkaa tehdään monella eri tavalla: pyörällä, autolla, junalla, metrolla ja laivalla. Kirjan kuvitus on monipuolinen, laadukas, kiinnostava, ja myös informatiivinen. Siitä paljon plussaa. Kivaa on myös se, että kirjan tarinoita löytyy myös Facebookista, YouTubesta ja Instagramista. No mikä on kokonaisarvioni kirjasta? Mallastus on kohdallaan, tukeva runko, humalat mietitty, vaahto juuri sopiva, makumaailma monipuolinen, jälkimaku miellyttävä.
Mitä kritiikkiä? Julkaisuaikataulun ilmiselvä kireys jätti kirjaan pikkuisia, jopa hauskoja, asiavirheitä, jotka eivät kuitenkaan haittaa kokonaisuutta. Annan vahvan suosituksen! Viiden tähden asteikolla 4,5.
Teksti: Lari Junkkari
Kirja-arvio on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2021.
