Lappo -olutkurssit Kotiolutpostin syynissä – Olutkurssin vaivaton helppous
Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia innovaatioita.
Oluenpanijat janoavat tietoa, mutta kaikki olueen liittyvät kontaktikoulutukset ovat pannassa. Mitä tässä voi enää tehdä?
Lappo vastaa haasteeseen järjestämällä oluenvalmistuskurssin etänä. Aiemmin kursseja on pidetty Piikkiössä, mutta nyt koulutus on jouduttu siirtämään digitaaliseen muotoon. Kurssien osallistujamäärä on yleensä pidetty n. 10 henkilössä jolloin kurssi on hieman intiimimpi antaen enemmän huomiota yksilöille ja ryhmän esittämille kysymyksille.
Oluen valmistuskurssi: Kotioluen valmistuksen perusteet on kattava muutaman tunnin tietopaketti jonka aihepiiri kantaa oluen historiasta pullotukseen. Kurssi järjestettiin Jaakko Mannin vetämänä Microsoft Teams -sovelluksen kautta. Kurssilla käytettiin webkameraa yhteydenpitoon, opetusmateriaalin jakamiseen sekä maltaiden ja humalien tutkimiseen.
Jaakko Manni veti kurssia innokkaille opiskelijoille.
Ennen kurssin alkua oli osallistujille jaettu sähköisesti 10 sivuinen aineisto. Tätä pystyi seuraamaan jouhevasti kurssin kuluessa. Tietopaketin ulkoasu oli selkeä, termit oli pidetty yksinkertaisina ja lauseet lyhyinä. Vaikka teksti olikin melkoisen pelkistettyä, se kuitenkin ajoi pääsääntöisesti asiansa hyvin. Muutama selvennystä vaativa kohtakin siinä oli. Lyhyydessä on puolensa. Liian pitkien lauseiden lukemaan jääminen voi viedä huomiota luennon vetäjältä ja tärkeitä juttuja voi mennä ohi huomaamatta.
Kurssi aloitettiin kartoittamalla osallistujien osaamisen tasoa pienen esittelykierroksen avulla. Osallistujat olivat enimmäkseen kokeneita useamman kymmenen panon kokemuksella, mutta muutama yksittäisenkin panon valmistaja osallistui. All-in-one mäskäinten käyttäjät olivat selkeänä enemmistönä vaikka kattilan ja uutteiden käyttäjiäkin toki löytyi. Kokemuksen taso oli siis hyvä ja pilaantuneilta oluiltakin oli suurelta osin säästytty. Manni kertoi myös omasta kokemuspohjastaan ja harmitteli kun ajan puutteelta ei ehdi valmistamaan olutta niin usein kuin haluaisi.
Mitä luennolla sitten oikeasti tapahtui?
Mitä on olut ja mistä se muodostuu?
Luento aloitettiin luonnollisesti historialla, mutta aihe ohitettiin nopeasti koska se ei kuitenkaan ollut kurssin pääpainona. Historiaa ei silti kannata unohtaa, sillä siitäkin voi ottaa oppia.
Pinta- ja pohjahiivaoluista ja niiden eroista kerrottiin kattavasti. Oppimateriaalin taulukko oluttyylien sukupuusta oli selkeä ja kuvaa ruodittiin läpi kohta kohdalta. Kurssilaiset saivat arvokkaita vinkkejä siitä ,mitä tyylejä aloittelijoiden kannattaa yrittää toisintaa kotioloissa. Lagereitakin uskaltaa kotona valmistaa, kunhan lämpötilahallinta on kunnossa. Armoton oluttyyli paljastaa heti virheet prosessissa.
Oluen raaka-aineet olivat aiheena seuraavaksi. Maltaiden käsittely käytiin läpi selkeästi aina idätyksestä paahtamiseen. Maltaita esiteltiin livenä kameran välityksellä. Erilaiset paahtoasteet näytettiin ja niiden merkitystä avattiin hiukan enemmänkin. Erilaisten mallaslaatujen erot käytiin hyvin läpi ja monet saivatkin hyviä vinkkejä siitä, miten erilaisia maltaita kannattaa reseptin laatimisessa käyttää.
Maltaiden rouhiminenkin käytiin läpi ja annettiin vinkkejä sen toteuttamiseen. Rouhimisasteen näyttäminen oli yksi tärkeimmistä asioista. Jauhokarkeus ei ole hyväksyttävää ja monet täysmäskäimet menevät tukkoon liian jauhoisella rouheella. Pahimmassa tapauksessa jauho palaa mäskäimen pohjalle ja aiheuttaa releiden paukkumista.
Humalista puhuttiin melkoisesti ja monia kiinnosti humalien kasvatus. Allekirjoittanut antoi tässä välissä muutamia kasvatusvinkkejä. Humalien kasvattamisen voi aloittaa suhteellisen vaivattomasti ja käyttää apuna esimerkiksi Humalaopas-kirjaa, josta tehtiin Kotiolutpostiin arvostelu.
Myynnissä olevien humalanpakkausten merkinnät käytiin läpi (alfahapot, ikä, säilyvyys ja niin edes päin). Myös humalalajikkeiden väliset erot käytiin läpi. Tästä varsinkin on hyötyä kun lähdetään tekemään olutreseptiä, mikä olisi mahdollisimman autenttinen alkuperäismaan reseptiin peilattuna. Käytännön vinkkejä humalan lisäämisestä keittoon ja kuivahumalointiin annettiin runsaasti ja samalla käytiin läpi humalapussien ja muiden apuvälineiden käyttöä.
Hiivoista saatiin mukavaa keskustelua aikaiseksi, kun osallistujat alkoivat rentoutumaan ja kysymyksiä alkoi sadella yllättävänkin paljon. Jos hiiva askarruttaa, kannattaa käydä lukemassa Kotiolutpostin hiivoihin liittyvät artikkelit.
Hiivoja on saatavilla kahdessa muodossa, kuivana ja nestemäisenä. Kuivahiivat ovat edullisia ja ne ovat nykyisin oikein laadukkaita. Nestehiivoja oli useampi kurssilainen käyttänyt ja hyväksi todennut. Hiivoja kannattaakin kokeilla ja vertailla keskenään kokemuksen saamiseksi.
Suomessa vesi on todella hyvässä kunnossa. Useimmat kurssille osallistuneista eivät veden muokkausta ole juurikaan harrastaneet. Veden laadusta Suomessa kannattaa olla tyytyväinen. Esimerkiksi Britanniassa rautapitoinen vesi on haastava ja sitä joutuu muokkaamaan jos meinaa vaikka pilsiä tehdä.
Oluen valmistamisen alkeet 101
Oluenvalmistusprosessista puhuttiin melkoisen paljon ja kattavasti. Vaikka aihetta voisi jatkaa loputtomiin, pysyi kurssi silti tiiviinä pakettina ja termistöt selkeinä. Varsinaisen kemian puolelle ei kuitenkaan lähdetty rönsyilemään.
Maltaiden mäskäys käytiin läpi selkeästi ja eri lämpötilojen vaikutuksia selostettiin monipuolisesti. Monet varmasti arvostavat tietoa siitä, missä lämpötilassa sokereita irtoaa parhaiten ja milloin entsyymitoiminta lakkaa. Pussimäskäys ja laitemäskäys käytiin lävitse ja ruodittiin myös hiukan niiden eroja. Täysmäskäimistä keskustellessa huomattiin tärkeitä eroja ns. halpojen ja hyvien laitteiden kesken.
Vierteen keittämisestä, humalien lisäämisestä ja varsinkin hygieniasta saatiin ehkäpä eniten irti, Tässä vaiheessa tuli jo todella mielenkiintoisia kysymyksiä ja vastauksia. Oli hienoa huomata, että ihmiset uskalsivat tässä vaiheessa jo rohkeasti esittää kysymyksiä ja kyseenalaistaa vastauksia.
Kurssin lopussa käytiin lävitse vielä oluen termistöä ja bakteerijuttuja. Pelkistä bakteereista olisi saanut helposti vaikka oman kurssin, mutta jos osaa hyvät tekniikat tekemiseen ja hygieniaan, niin eipä bakteereistakaan tarvitse olla huolissaan.
Viimeistelyksi käytiin lävitse vielä kaupallisia ja ilmaisia sovelluksia, joilla oluen reseptiikkaa on helpompi muokata ja joissa tehtyjen muutoksien vaikutukset nähdään heti. Manni kävi kurssillaan läpi Beersmith -sovellusta, joka osoittautuikin oikein oivalliseksi ja monipuoliseksi ohjelmaksi. Sen maksullisuuden tässä vaiheessa ymmärsi jo paremmin.
Oli hienoa nähdä, että kurssille osallistui näin hyvin ihmisiä. Hyvää palautetta saatiin ja ensikerralla on kurssi vieläkin parempi!
Seuraavat järjestettävät kurssit voit tarkistaa ja ostaa täältä >>
Teksti ja kuvat: Joni Sormunen
