Lähde olutkävelylle Helsinkiin
Opi mitä oluthistoriaa Helsinkiin kätkeytyy, ja muista kävelyn ohessa pysähtyä välillä tuopposen ääreen.
POHJOISRANTA 9
Ensimmäinen teollinen panimoyritys oli kaupungin mahtiporvareiden vuonna 1756 perustama Stora Bryggeri Bolag. Se ei kuitenkaan kauan elänyt, vaikka panimon sijainti Eteläranta 9:ssä oli täydellinen: janoiset asiakkaat olivat pääosin Suomenlinnan rakentajia ja oluen valmistukseen tarvittavat jäät saatiin merestä. Nykyään tarinaa Helsingin ensimmäisestä panimosta kertoo rakennuksen seinällä oleva muistolaatta.
KAUPPATORI
Suomenlinna oli 1700-luvun lopussa asukasmäärältään isompi kuin itse Helsinki. Olutta valmistettiin sotilaiden tarpeisiin, ja oli saarella 1700-luvun lopussa myös oma panimonsa ja kapakkansa, jota piti venäläistä alkuperää oleva Nikolai Sinebrychoff. Sittemmin saari oli pitkään ilman panimoa, kunnes siellä asuva Jussi Heikkilä päätti perustaa Suomenlinnan panimon, joka toimii edelleen.
ETELÄESPLANADI 1
Kappelin panimon ja pienpanimoravintolan perusti Sinebrychoff Kappeliin vuonna 1993. Oluista vastasi panimomestari Harry Berg. Keittokoko oli 2000 litraa. Panimo lopetti vuonna 2000. Lopettamisen jälkeen panimon laitteet myytiin tamperelaiselle Koskipanimo Oy:lle.
ISO-ROOBERTINKATU
Iso Roobertinkatu on koillis-lounaissuuntainen katu Helsingin Punavuoressa. Lyhyempi itälänsisuuntainen Pieni Roobertinkatu sijaitsee sen lähellä Kaartinkaupungissa. Molemmat kadut on nimetty Robert Henrik Rehbinderin (1777–1841) mukaan. Lounaassa katu päättyy Sinebrychoffin puistoon, jossa olevalle kalliolle kadun päästä johtavat portaat. Rehbinderin suku liittyy oluthistoriaan niin, että Robert Henrik Rehbinderin suku on perustanut Sakun
olutpanimon, joka on nykyään Viron suurin panimoalan yritys. Sakun historia alkaa kreivi Karl Friedrich Rehbinderin vuonna 1820 perustamasta olutkeittiöstä.
MERIMIEHENKATU 31
Tässä osoitteessa Johan Allan Hindrén perusti Keskuskomppania Oy nimisen olutpanimon vuonna 1922. Tuotannossa oli kieltolaista johtuen vain mietoja mallasjuomia, joten tehdas oli käytännössä vain mieto mallasjuomatehdas. Nimi muutettiin vuonna 1931 Helsingin Olutpanimo Oy:ksi. Yhtiö lopetettiin kannattamattomana vuonna 1932.
SINEBRYCHOFFIN PUISTO
Helsingin ensimmäisen, edelleen (Keravalla) toimivan panimon perusti Nikolai Sinebrychoff, joka huusi itselleen yksinoikeuden valmistaa olutta Helsingissä. Sinebrychoff osti itselleen tontin silloisen kaupungin ulkopuolelta ja oluenvalmistus alkoi siellä 1820-luvun lopussa. Panimorakennukset sijaitsevat edelleen puiston rannan puoleisella sivulla, ja ovat asumis- ja toimistokäytössä.
Sinebrychoffin panimosta muistuttavat alueella edelleen oleva panimon hevosten talli, sekä Sinebrychoffin museo, joka on suvun vanha asuinrakennus. Sinebrychoffin puisto on avoinna kaikille. Helsingin merkittävänä sukuna tunnettu Sinebrychoffin suku lahjoitti sen kaupungille 1900-luvun alkupuolella. Jäljellä ovat edelleen puiston alla sijaitsevat, nyt jo suljetut panimokäytävät, joihin varastoitiin jäätä talvella oluen
jäähdyttämiseen, sekä vuonna 1865 rakennettu vartiotorni.
MECHELININKATU 7
Piskuinen Perhon Panimo sijaitsee Etu-Töölössä, osana nykyistä Perhon Liiketalousopistoa ja ravintolaa. Koulussa on ollut panimo jo vuodesta 1995 ja se on jatkanut toimintaansa tähän päivään asti ollen noin 5000 tuhannen litran vuosituotannollaan Helsingin pienin ja vuosiltaan Helsingin vanhin edelleen toimiva panimo. Alkuvaiheessa panimon toimintaa oli käynnistämässä
turkulainen panimomestari Boris Orlo. Vanhin panimossa kehitetty olut, oluentekijä Antero Rohkean mukaan nimetty englantilaistyylinen ale, on edelleen tuotannossa. Nyt oluentekijöinä toimivat Sauli Jarva ja SOS:n puheenjohtajanakin tunnettu Juha Sinisalo. Perhon Panimo on ainoita opetuspanimoita, joilla on myyntilupa.
Lähteet: www.beerfinland.com, toimittaja Sakari Nupposen esitelmä Helsinkiläisen oluen päivästä, Seppo Bonsdorff: ”Suomen panimot: matrikkeli portteri-, olut ja sahtipaninoista 1756- 1996” (1997), Sinebrychoffin arkistot
Katso kävelykierros myös videolta:
Olutkävelyllä Helsingissä – Olutposti
Teksti: Anikó Lehtinen
Grafiikka: Oskari Sarkima
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 3/2021.
