Korona saa panemaan kotona
90-luvun lama-aika oli kotiviinin kulta-aikaa. Miten korona on vaikuttanut kotipanemiseen?
Juomatarviketukku Lappo Oy:n myyntipäällikkö Joni Henrikssonin työpäivät ovat muuttuneet täysin koronan rantauduttua. Normaalisti hän tekee töitä pienpanimoiden hankintojen kanssa. Kun ravintolat suljettiin, meni monen pienpanimon toiminta käytännössä pysähdyksiin. Tämä luonnollisesti vaikuttaa panimon ostoihin. Vastaavasti Lapon kotipanimoasiakkaat ovat aktiivisempia kuin koskaan ja heidän palvelemisessaan on täysi työ.
Matkarahat panokalustoon
Monella kotipanijalla on yllättäen aikaa palata oluenpanoharrastuksen pariin ja kaivaa pölyttymässä olleet laitteet esiin. Lapon porukka on havainnut, että tilauksia on tullut paljon asiakkailta, jotka eivät ole tilanneet pitkään aikaan. Vakioasiakkaat puolestaan tilaavat normaalia enemmän.
Uusia oluenpanijoita on myös paljon liikkeellä ja aloituspakkauksia hankitaan ennätystahtiin. Suosituimpien aloituspakkausten ohella myös kalleimpia mäskäyslaitteita ja jopa vaativan harrastajan glykolijäähdytteisiä käymisastioita menee entistä enemmän. Joni arvelee, että matkarahastosta ja baari-illoista säästyneet eurot on sijoitettu uuteen panokalustoon.
Hamstraamista myös panimotarvikkeissa
Max Hellemann Panimonurkka Oy:stä kertoo heidän tilausmääriensä kasvaneen noin kaksinkertaisiksi viime kevään vastaavaan aikaan verrattuna. Samaan aikaan, kun marketeissa hamstrattiin wc-paperia ja makaronia, ostivat panimonurkan asiakkaat säkeittäin maltaita. Nyt määrät ovat tasaantuneet, vaikka tilauksia tulee edelleen hurjaa tahtia niin uusilta kuin vanhoilta asiakkailta.
Max rauhoittelee kotipanijoita: raaka-aineita riittää varmasti! Pienpanimoiden vaikea tilanne ja näiden pienentyneet ostot näkyvät esimerkiksi humalan hyvänä saatavuutena kotipanijoille.
Niukkuutta on aloituspakkauksissa ja pulloissa. Aloituspakkaukset ovat menneet kuin kuumille kiville. Erityisesti edullisemmista mäskäyslaitteista on kova kysyntä niin Suomessa kuin muualla maailmassa ja laitteita menee niin paljon kuin niitä vain saadaan Suomeen.
Pullojen lisääntynyttä kysyntää selittää kotipanijoiden aktiivisuus sekä panimoiden siirtyminen kegittämisestä pullottamiseen. Suuri osa pienpanimoiden oluista pakataan kegeihin, kegit menevät lähes yksinomaan ravintoloihin ja ravintolat ovat nyt suljettuna. Siispä pullokauppa on ainoa tapa saada olut liikkumaan.
Verkkokauppa kukoistaa
Niin Lapolla kuin Panimonurkalla on myymälä, josta voi käydä ostamassa tuotteita. Korona-aikaan suositus on tilata tuotteet kotiin kuljetettuna ja yhä useampi näin tekeekin.
Panimonurkka on muuttanut myymälänsä vanhaan Alkon malliin, eli asiakkaat eivät pääse hypistelemään tuotteita, vaan asiointi hoidetaan tiskin takaa. Myös Lappo suosittaa noutoasiakkaita tekemään tilauksen verkkokaupassa etukäteen.
Miten aloittaa kotiolutharrastus?
Oluen paneminen on periaatteessa hyvin yksinkertaista. Laadukkaaseen lopputulokseen tarvitaan vain neljää raaka-ainetta: vettä, mallasta, humalaa ja hiivaa.
Käytännössä oluen panemisessa on muutama tärkeä työvaihe, jotka tulee ymmärtää, että voi olla varma hyvästä lopputuloksesta. Erityisesti vasta-alkajilla korostuu hygienia ja mäskäyslämpötilan kontrolloiminen. Olut on ’slow drink’, joten myös kärsivällisyyttä tarvitaan.
Internet on myös oluttiedon runsaudensarvi ja ongelmaksi muodostuu usein juuri olennaisen tiedon löytäminen. Ensimmäinen pano jonkun kokeneemman johdolla säästää usein monelta harmilta. Suomen Olutseura järjestää jäsenilleen kursseja panoharrastuksen aloittamiseen. Nämä ovat koronan takia tauolla, mutta rajoitteiden poistuttua kurssit taas jatkuvat.
Niin Panimonurkan Max kuin Lapon Joni suosittelevat ensimmäistä oluttaan suunnitteleville valmiin kokonaisuuden ostamista. Tähän kuuluu yleensä uutepakkaus ja tarvittavat välineet, kuten käymisastia ja korkituslaite. Mikäli harrastus ottaa tuulta alleen, voi laitteistoa laajentaa pala kerrallaan. Tällöin ostoslistalla on yleensä seuraavana mäskäyslaite.
Suuri osa suomalaisista panimoista on saanut alkunsa kotipanemisesta. Ehkäpä lähitulevaisuudessa nähdään uusien pienpanimoiden aalto, joka on saanut alkunsa kotikaranteenien takia.
Kirjoittaja Juha Sinisalo on Suomen Olutseuran hallituksen jäsen, Brewniversen olutkouluttaja ja Perhon Panimon olutmestari.
Kuvat: Juha Sinisalo