Korkki kiinni!
Tällä kertaa sukellamme pullonkorkkien ihmeelliseen maailmaan.
Pullonkorkit jäävät monesti vähälle huomiolle. Ne ovat kuitenkin pullotuksessa välttämättömiä ja luovat viimeisen puolustuslinjan oluen säilymiselle. Niin kuin hyvin tiedätte, happi on valmiille oluelle pahasta, joten tiiviistä korkista on paljon hyötyä.
Aloittelija ei voi paljoa mennä vikaan korkkivalinnassa, sillä halvin mahdollinen kruunukorkki toimii ja olut pysyy senkin avulla pitkään hyvänä. Toisinaan pullojen muotoilu saattaa olla huonosti soveltuva käytössä oleville korkeille tai korkittimille, Tämä saattaa ilmetä korkittimen lipsahtelemisena tai siinä, että pullonavaaja ei purekaan korkkiin halutulla tavalla. Korkitinmalleja kuitenkin löytyy useita erilaisia. On pöytä-, lattia- sekä käsikorkittimia. Viimesin näistä on lähtökohtaisesti aina se edullisin vaihtoehto.
Erilaisia korkkeja itsessään löytyy vaativille harrastajille aina patenttikorkkityyppisistä ratkaisuista hapen syöjiin. Kirsikkana kakun päälle tai siis korkkina pullon päälle voi korkituksen viimeistelyn tehdä vaikkapa vahalla.
Vaha estää tehokkaasti hapen pääsemisen kruunukorkin alta sotkemaan oluen sielunelämää. Kruunukorkit harvoin ovat täysin tiiviitä ja pientä hapen tihkumista pulloon tapahtuu vääjäämättä. Korkkivahaa löytyy useista panimotarvikeliikkeistä ja välineistöksi riittää keittokattila ja tyhjä, puhdas hernekeittopurkki, joka laitetaan vesihauteeseen vahan kera. Kun vaha on juoksevaa, nopea upotus riittää ja pullot voi laittaa kuivumaan. Vahaa voi valmistaa itsekin vaikkapa yhdistämällä kynttilän steariinia liimapuikkoon.
Hapensyöjäkruunukorkit ovat mielenkiintoinen tuttavuus. Niiden sisäpinta on käsitelty niin, että ne aktivoituvat kastuessaan. Hapensyöjäkorkit on usein käsitelty mm. rautajauheella, askorbiinihapolla, valoherkillä polymeereillä tahi glukoosioksidaasilla sekä näiden kaikkien komponenttien erilaisilla yhdistelmillä. Aktivoitumisessa voi joissain tapauksissa mennä päivä pullotuksesta, mutta suosittelen silti desinfioimaan/kastelemaan korkit vasta pullotushetkellä. Korkkien desinfiointi ei ole välttämätöntä jos käytetään uusia korkkeja sinetöidystä pussista. Huomioisin, että desinfioiduista kumihanskoista ei ole haittaa työn touhussa!
Nopeasti oluteränsä nauttivat eivät luultavasti hyödy hapensyöjäkorkeista, mutta pitkään oluita kypsyttäville tämä saattaa tuoda ikäännyttämiseen todella hyvän lisän. Hapensyöjäkorkeista ei ole myöskään hyötyä jos olueen imeytyy happea jo itse prosessissa. Korkki poistaa hapen vain pullon kaulaan jääneestä ilmatilasta. Pyri siis välttämään kaiken maailman loiskuttelua tekemisen aikana.
Lukaisehan myös tästä Olutpostin artikkeli Suomalaisesta Finn-korkki yhtiöstä.
Maistuisiko kirkas? – Olutposti
Kuva & teksti: Joni Sormunen
