Kansanedustaja Antti Kaikkonen on vuoden 2025 Ottopoika

17.04.2025 / Kirjoittaja olutpostimestari / Kategoriat: Olutposti, Uutiset

Ilmari Kiannon Perinneyhdistys KHPV. ry eli Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta valitsee vuosittain Ottopojakseen merkittävällä tavalla kunnostautuneen henkilön, joka toiminnallaan kunnioittaa Veljeskunnan arvoja. Kansanedustaja Antti Kaikkonen on Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan vuoden 2025 Ottopoika.

Vuonna 1978 perustetun ja vuonna 1986 Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. ry. -nimellä yhdistykseksi rekisteröitynyt Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunta (K.H.P.V.) on olutseura, jonka “pyhimpänä tehtävänä on kohtuullisen hutikan saavuttaminen ja vaaliminen”.

Ilmari Kianto oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista, joka tunnetaan varsinkin kahdesta köyhälistöromaanistaan Punainen viiva ja Ryysyrannan Jooseppi . Kianto tunnetaan kainuulaisen köyhälistön kuvaajana, ”korpikirjailijana” mutta on hänellä ollut keveämpikin puoli – 1925 ilmestyi K.H.P.V:lle Kiannon tärkein teos K.H.P.V. Kohtuullisen Hutikan Pyhä Veljeskunta, joka oli yhteiskunnallinen boheemisatiiri. Se oli kertomus kieltolain aikana Lappeenrannassa perustetusta veljeskunnasta, joka suosi mietoja alkoholijuomia.

Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan Ottopoika-nimitys julkistetaan vuosittain perinneyhdistyksen perustaman valtakunnallisen Ottoviikon avajaispäivänä 17.4., joka on Oton nimipäivä. Viikko päättyy 23.4. Yrjön nimipäivään. Tänä vuonna Ottopoika juhlitaan juhlallisin menoin Ravintola Bruuverin kabinetissa Helsingissä Yrjön päivänä 23.4. klo 17:15 alkaen..

Antti Kaikkonen on Veljeskunnan järjestyksessä 33. Ottopoika. Häntä ennen valituiksi tulleita on mm. Max Seeck, Paavo Lipponen, Matti Salminen, Harri Holkeri, Vexi Salmi, Leif Segerstam sekä viime vuonna Riku Rantala.

Pitkän linjan poliitikko ja kansanedustaja Antti Kaikkonen kuvailee alkoholisuhdettaan KHPV:n tiedotteessa näin:

– Oma suhteeni alkoholijuomiin on vuosien varrella kypsynyt simppeliksi, ei kuitenkaan arkiseksi. Sopiva virvoke maistuu raskaan reissun tai urakan päälle. Joskus saunakaljakin. En paheksu, jos joku kesäisellä piknikillä korkkaa oluen. Joskus se on jopa suositeltavaa. Suljetuissa tapahtumissa toki järjestäjä päättää, mutta kannustan enemmänkin panostamaan järjestyksenvalvontaan ja häiritsevään käyttäytymiseen puuttumiseen kuin voimakkaaseen ennakkoholhoamiseen. Kohtuus kaikessa, kohtuudessakin. Alkoholin väärinkäyttö on aiheuttanut tässä maassa monenlaista murhetta ja ikävää, ja olen iloinen siitä, että nykyisin kohtuullisuus on pääosin kunniassa. Uskon, että kohtuullisempaa, vastuullisempaa alkoholikulttuuria voi edistää samalla kun ajaa maltillisia uudistuksia kevyemmän sääntelyn suuntaan. Vastaus ei tässäkään löydy kummastakaan päädystä, vaan eri näkökulmien tasapainoisesta yhdistämisestä.

Lähde ja kuvat: Ilmari Kiannon Perinneyhdistys KHPV. ry