Kaljakori: Maailman paras olut

Olen ateisti, mutta kaikki universumin asiahommat kiinnostavat eikä vähiten niistä jumaluus. Olisi kiva tuntea jumalan läsnäolo. Ja välillä uskon sen tuntevanikin. Nimittäin todella todella hyvää olutta juodessani. Maailmassa on ainakin yksi todella todella hyvä olut. Rochefort 10. Juon sitä parin kuukauden välein. Joisin useamminkin jos hinta olisi Alkossa edes kohtalaisen järkevä.

Eri uskonnoista löytyy omat tarinansa jumalista, sankareista ja rötöstelijöistä. Kaikissa niissä tarinoissa tavoitellaan jotain sanallistettavaa muotoa siitä tunnistamattomasta olennosta joka saa meidät ihmiset tekemään hienoja asioita, sekä myös kauheita.

Trappistes Rochefort 10.

Miljardien vuosien kehityskulku on saanut aikaan tämän hiomattoman timantin (miten helvetissä edes nestemäistä timanttia hiotaan?). Alussa oli tietenkin tyhjyys. Sitten tuli alkuräjähdys. Hiiltä ja vettä ja mitälie taateleita lenteli ympäriinsä. Tadam! Ilmestyi luola! Luolaa muokattiin viihtyisämmäksi. Luolan suulle rakennettiin terassi. Terassi katettiin ja seinille lisättiin kivoja maalauksia. Tämä ei ole enää pelkkä terassi, tämähän on luostari! Luostarin kappelissa päätettiin aloittaa bissetehdas. Takapihalla hiekkaa putosi vahingossa nuotioon. Mitä tämä tahma on, lasiako? Tulipa kiva astia! Hiivaa päätyi kaikkialta kaikkialle, ja vielä astiaankin. Ja sinne se vangittiin.

Ajattelen että olut on eniten totta tässä maailmassa.

Pilvi ei ole minulle koskaan toiminut, mutta pulttibois-savukkeen ensimmäisen henkäyksen yrttisyys keuhkoissa on aina kiehtonut. Sama efekti syntyy pelkästään haistelemalla tätä juomaa. Ja haistelun jälkeen edessä on vielä koko pakatun alkuräjähdyksen juominen. Voi juku tätä elämää. Voi juku tuota juomaa. 90-luvun alussa sain maistaa ykkösolutta Pakinaisten laituritansseissa. Se sama ensimmäinen nielemäni jumalan siunaama mallas on fermentoitunut yksin päässäni nämä 25 vuotta ja nyt se viimeinkin saa seuraa humalatarhani huvipuistoon.

Ja se maku? Omituinen öljyinen jälkimaku, tai siis tunne, kielessä. Luodaanko tässä joku suojakerros limakalvoille jotta arjelle olisi helpompi haistattaa 360-asteiset vitut? Mikään väkivaltakapitalismin valomiekka ei polta minun sylkirauhasiani koska minä juon erinomaista luostariolutta. Ehkä olen osa kirkkoa. Ehkä pitäisi liittyä kirkkoon.

Kansallismuistot, joissa viinahuuruissa tapetaan lapset ja vaimot, juodaan lehmät ja talot sekä ostetaan mersut ja 40 tuuman putkitelkkarit, eivät voi enää toimia. Me emme saa enää peittää omia heikkouksiamme kaiken muovikrääsän alle. Me emme voi hukuttaa maapalloa joululahjoihin. Me emme voi paeta maapalloa päihteisiin.

Kaikki asiat tuntuvat menettävän merkityksensä. Puhdas rakkaus on niin kovin vaikeaa kun yhteiskunta haluaa poistaa huolenpitoa anovat arpensa laserilla. Emme ehdi edes kysyä mistä ne arvet tulivat. Lähimmäiset ovat tärkeitä. Ihmiset ovat tärkeitä. Luonto on tärkeä.

Trappistes Rochefort 10 on mielestäni todella hyvä olut.