Jouni Tsutsunen – olutpiirien hovitatuoija

Jos vanhan koulun olutammattilaisilta utelee, miltä uusi olutsukupolvi heidän silmäänsä näyttää, niin yksi asia on varma: kasvolävistysten, pitkien partojen ja hassujen hattujen ohella varmasti jokainen heistä mainitsee tatuoinnit.

Ihoon tikatut kuvat korostuvat moderneilla käsityöaloilla ja niiden merkitys on lisääntynyt ajan myötä. Sen tietää myös tatuointiartisti
Jouni Tsutsunen, josta on kuin varkain kehkeytynyt Suomen pienpanimopiirien luottokuvittaja.

jouni tsutsunen

Tapaan Jouni Tsutsusen One Pintin Pubin nukkavierussa nurkkapöydässä. Ruoholahden klassikkokapakka onkin täydellinen tausta juttutuokiolle, sillä Tsutsunen on ”Pintille” paljosta velkaa. 39-vuotias artisti muutti pääkaupunkiseudulle viitisen vuotta sitten Jämsästä ja muutamien mutkien kautta löysi Ruoholahden kanavan kupeesta itselleen toisen olohuoneen.

olutaiheinen tatuointi ”Fat Lizardin lanseeraustapahtuman perässä tulin tänne ensimmäistä kertaa. Enkä sitten ikinä lähtenyt pois”, Tsutsunen naurahtaa omintakeisella, hieman ujolla tyylillään.
”Asuin itse asiassa tuossa ihan vieressä hetken, mutta piti muuttaa Lauttasaareen, että näki lähelle. Täällä on hyvä olla, sellainen konstailematon pubitunnelma läsnä. Täällä olen myös oppinut oluesta paljon.”

LASISTA IHOLLE
Punavuoren Impact Tattoossa sekä omassa tatuointistudiossaan Jämsässä työskentelevä Tsutsunen on kantapaikan lisäksi saanut One Pint Pubin kautta itselleen uskollisen asiakaskunnan, sillä tuopin ääressä hahmotellusta piirroksesta käynnistyi miehen ura olutihmisten kuvittajana.
”Kaikki alkoi siitä, kun tylsyyksissäni raapustelin kuvan Spiegelaun lasista, jonka ympärillä on humalaköynnös. Näytin kuvaa Montosen Hannalle (Olarin Panimo), joka siihen aikaan oli töissä täällä, ja parin viikon päästä hän otti ihoonsa kyseisen kuvan pienillä lisäyksillä. Se oli ensimmäinen tekemäni oluttatuointi. Pian sen jälkeen tein Makun Jasu Sohlbergille (nyk. Kaffa Roastery) ja Topi Kaireniukselle (Fat Lizard Brewing Co.) kuvan ja homma lähti rullaamaan”, Tsutsunen muistelee ja ottaa pitkän kulauksen pikimustasta oluestaan.
Viisitoista vuotta alalla työskennelleen Tsutsusen mukaan hänen tuolissaan on vieraillut lähemmäs parikymmentä olutalan ihmistä leimaamassa itsensä. Jotkut ovat saapuneet Pohjois-Suomesta asti piinapenkkiin, ja iso osa asiakkaista on myös palannut miehen neulan alle.
”Kalja-aiheisia tatuointeja niistä on iso osa, mutta usein ne ovat melko pieniä ja yksinkertaisia. Vaikkapa juuri humalankäpyjä. Harvemmin kovin isoja kokonaisuuksia tehdään olueen liittyen. Muuten aiheet vaihtelevat siinä missä muillakin ammattiryhmillä.”
Jouni Tsutsusen mielestä hyvä oluttatuointi on sellainen, mikä kuvastaa kantajaansa parhaiten.
”Oli se sitten lempi-oluttyyliin viittaava tai se humalankäpy tai… Pääasia on, että asiakas itse pitää siitä. Ja tietysti, että se on hyvin tehty.”

HYVÄÄ, PAHAA, RAKKAUTTA
Omassa ihossa artistilla ei olutkuvaa vielä ole, mutta tulevan talven aikana sellainen on tarkoitus ottaa.
”Kuvan olen piirtänyt jo melko valmiiksi. Siinä on Sailor Jerryn (Norman Keith Collins, yksi aikamme merkittävimpiä tatuointiartisteja, toim. huom.) klassinen linjapiirros olutuopista, jonka yhteydessä lukisi one pint, humalankäpyjä ja vaahtoa ympärillä sekä kaksi pääkalloa tuopin sisällä.”
Moniselitteisyyttä ylä- ja alamäkineen?

olutaiheinen tatuointi”Olut yhdistää meitä, mutta se voi viedä myös mukanaan, jos ei ole varovainen”, Tsutsunen summaa vakavana. Olut on selvästi toiminut Tsutsusen elämässä enemmän yhdistävänä tekijänä, sillä sen parista on löytynyt asiakkaiden lisäksi rutkasti kavereita sekä ystäviä. Sovittiinpa myös aikoinaan ensitreffit helsinkiläiseen panimoravintolaan ihmisen kanssa, jota Tsutsusella on tätä nykyä kunnia kutsua
avovaimoksi.
”Enhän minä Helsingistä tuntenut ketään tänne muuttaessani. Jos nyt lopettaisin oluen juonnin, niin koko sosiaalinen piirini voisi kadota. Niin liitoksissa ne ovat toisiinsa.”

Teksti: Teemu Lahtinen

Kuvat: Jarkko Järveläinen

Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 4/2019