Huurteinen: Arviossa kestosuosikki Panimo Hiisi / One Pint / Pien Gosebump Gose

Goseja on tullut arvioitua melko vähän blogin puolelle, vaikka niitä arjessa hehkutankin. Oluttyyppihän on yleensä happaman suolainen, jopa mehumainen. Ensimmäisen Gose-olutarvioni kirjoitin vuonna 2015 Nøgne Ö:n Strandhoggista, josta tyylilajin lyhyt oppimäärä kannattaa käydä lukemassa.

Taustatiedoista sananen, vaikka olut saattaakin olla monelle tuttu. Olut on kolmen Suomen parhaan kollaboraatio, eli tittelin voittaneiden Pienen, One Pintin sekä Hiisin yhteistuotos.

Gosebump – olut jonka makuisuustaso on niin päräyttävä, että iho menee gosenlihalle. Vadelmalla ja passionhedelmällä maustettu kirpsakan suolainen janonsammuttaja on pantu kunnioittamaan parhautta. Siis tekijöidensä parhautta. Vaatimattomasti.

Gosemetti liemen keitti / Maustoi liemen suolalla / Hetelmätkin sekaan heitti / ”Voi kun onkin makoisaa” / ”Kirpsakkuutta vielä kaipais” / Happoa siis laittamaan / Happoa niin valtavasti / Kohtuutta ei ollenkaan.

Gosebumpia pantiin Two Sour Night yksityistapahtumassa Panimo Hiisin tiloissa helmikuussa 2017, jossa olin mukana ihmettelemässä meininkiä. Olut tuli maistoon Pommiin huhtikuussa, jossa se oli yksi Maistilaa vastaan kilpailevista tuotteista olutbättlessä, josta kirjoitin myös juttua. Sittemmin olutta on löytynyt jo pidempään ihan tuosta Sokoksen Mestarin Herkusta parinsadan metrin päästä, mistä syystä sitä löytyy oikeastaan aina jääkaapistani.

Sanomattakin selvää, että ensimaiston jälkeen tästä oluesta on muodostunut tämän tyylilajin kaikkien aikojen lempparini, uskallan sanoa että kenties jopa paras. Tähän olueeseen kasvaa kiinni. Kauniin punainen marjamehu, jota voi nauttia missä tilanteessa tahansa.

Olut kaatuu lasiin hennosti vaahdoten. Vaahto katoaa nopeasti. Väri on samean vadelmanpunainen. Tuoksussa on vadelmaa, vadelmaa ja vadelmaa. Puutarhaista kosteutta, vadelmamehua, valdemasmoothiemaisuutta, etäistä hilloisuutta. Tuhtia, tuoretta vadelmaa. Suolaisuus ja happamuus jää lyhyeksi ja taka-alalle, mutta sopivasti soljuu siellä jossain. Vadelmaisuus on mukavan käynyttä mummonmehua, kaukana makeasta.

Tämä olut on aivan ihanaa mehua. Pommin olutbattlessa keväällä tämä ei vielä uponnut, mutta vastassa oli turhankin hapan, mustikkainen berliner weisse Blbrr Purpp, joka lukeutuu myöskin lemppareihini. Olisi pitänyt olla kaksi Gosea vastakkain niin olisi ollut reilu taisto.

Joka tapauksessa, goseista tämä jäi sydämeeni. Superhelposti juotava, lempeän marjainen gose. Erikoisemmasta tyylilajista tämä olut on sellainen, jota olen nauttinut enemmän kuin kymmenen kertaa, joten se jo kielii siitä miten paljon pidän oluesta.

Olen parittanut olutta erilaisten juustojen kanssa ja erityisesti alppijuusto Bergkäsen kanssa olut pääsee vielä enemmän oikeuksiinsa. Juuston myötä oluen maku tuntuu entistä täyteläisemmältä ja happamammalta kuin normaalisti.

Uskomaton gose. Jos mehumainen gose toimii, suosittelen lämpimästi.

Kirjoitus Arviossa kestosuosikki Panimo Hiisi / One Pint / Pien Gosebump Gose julkaistiin ensimmäisen kerran blogissa Huurteinen.