Pohjois-Karjalan metsät inspiroivat Panimo Honkavuoren perustajia

Haastattelussa joensuulaisen Panimo Honkavuoren perustajat Jani Honkanen ja Ville Vuorio. Mutta ensin hieman historiaa ja perustietoja.

Nykyisin paikallispolitiikan ansiosta tyhjänä paikalleen homehtuva Joensuulainen kulttuuriravintola Wanha Jokela on toiminut pohjoiskarjalaisen kulttuurielämän keskuksena aina 1930-luvulta saakka. Ravintolan merkitys varsinkin musiikin, kirjallisuuden sekä esittävien taiteiden kohdalla on ollut merkittävä. Ja merkittävässä roolissa  Jokela oli myös vuonna 2009 jolloin Honkavuoren panimon tulevat yrittäjät Jani Honkanen ja Ville Vuorio viettivät iltaansa tuopin äärellä. Yllättäen kesken illanvieton Honkanen ehdotti Vuoriolle panimon perustamista. Vuorio ei mennyt ehdotuksesta shokkiin, vaan samalta istumalta lyötiin kättä päälle ja lupaus heittäytyä kohti tuntematonta oli tehty.

Kaiken mahdollisti miesten pitkäaikainen ystävyys joka oli luotu jo 1990 luvulla, jolloin herrat opiskelivat Joensuun yliopiston biologian laitoksella. Tällöin olut oli heille vielä nautintoaineen asemassa kuten monen muunkin opiskelijan elämässä. Olihan Joensuu jo tuolloin vilkas opiskelijakaupunki.

Matka panimon perustamiseen oli sangen perinteinen. Alkoi vuoteen 2015 kestänyt kehitystyö kotioluen parissa. Koe-eläiminä, tai oikeastaan ihmistesteissä käytettiin lähipiirin kavereita, kuitenkaan ketään koehenkilöä vahingoittamatta. Honkanen työskenteli tuolloin Euroopan kemikaalivirastossa, jonne hän muuten palaa töihin nyt takaisin kun panimo on saatu pyörimään. Vuorio taas työskenteli yliopistolla. Vastuullisuus ja hygienia kärjessä mentiin kuten miesten työkuvista voi olettaa. Olutposti muistaa ensimmäisen vierailun panimon tiloissa jolloin toimittajalle puettiin kaikki mahdolliset suojavarusteet sekä desifioitiin koko mies päästä varpaisiin.

Jani Honkanen katsoo lähitulevaisuuteen ja Ville Honkanen haistelee uusia tuulia.

Vuonna 2015 tapahtui lopullinen päätös viedä unelmat toteen. Alkoi varsinainen laiteralli. Välillä vierailtiin Kiinassa ja sitten Italiassa saakka pullotuskonetta etsimässä ja selvittämässä panimoalan ja yritysmaailman ihmeellisyyksiä. Onneksi omassa maakunnassa toimi tuolloin useita auttavia tahoja kuten Uusyrityskeskus ja yrityshautomo, jotka auttoivat virkamiehiä askeleissa yrittäjyyteen. Syksyllä 2015 jäi entinen turvattu elämä työpaikkoineen ja hyppy tuntemattomaan. Perustettiin yritys jonka nimeksi laitettiin Honkavuoren panimo, joka on miesten sukunimien yhdistelmä. Onneksi laskuvarjo kantoi ja alkoi sangen työntäyteinen panimoyrittäjän elämä jossa virka-ajat olivat muisto jostain entisestä.

Ensimmäisiä oluita alettiin tuottamaan vuoden 2016 alussa ja jo toisena vuotena tuli valtakunnallista tunnustusta kun Valo 4,5 % voitti vuoden 2017 Suomen Paras Olut tittelin vehnäoluiden sarjassa. Heili 6,6 % palkittiin parhaana saksalaistyylisenä vehnäoluena Barcelona Beer Challenge -kilpailussa vuonna 2019. Kannustusta saatiin laajasti myös olutfestivaalien kävijöiltä, vähittäiskauppojen asiakkailta ja sisäänostajilta.

Olutposti vieraili Honkavuoren panimollaedellisen kerran 2017 helmikuussa.

Olutposti kysyy ja Honkavuorelta vastataan

 Millaisen markkina-aseman panimo on saavuttanut kotiseudullaan?

-Honkavuoren markkina-asema on hyvä Pohjois-Karjalassa ja olemme maakunnan kauimmin toiminut pienpanimo. Tuotteitamme löytyy niin kaupoista kuin ravintoloista ja olemme myös mukana monissa tapahtumissa. Lisäksi panimon oma olutpuoti on löytänyt vankan sijan niin paikallisen väen kuin matkailijoidenkin keskuudessa.

 Kuinka laajasti tuotteet leviävät Suomessa?

-Honkavuoren tuotteita löytyy sekä S-ryhmän että K-ryhmän kaupoista ympäri maan. Tuotevalikoima on kauppakohtainen, joten valikoima vaihtelee kaupan koon ja sijainnin mukaan. Lisäksi tänä vuonna olemme saaneet useita oluita Alkon valikoimaan. Honkavuoren oluita on siis saatavilla kohtuullisen hyvin eri puolilla maata.

Kuinka tuotteiden jakelu on hoidettu?

-Teemme sekä suoratoimituksia että keskusvarasto- ja ketjutoimituksia. Suoratoimitukset ovat erittäin hyvä tapa saada uutuudet nopeasti hyllyyn ja toisaalta keskitetyt toimitukset tuovat suuremmat myyntivolyymit.

Mikä on panimon linja oluiden suhteen?

– Panimolla ei ole suurempaa linjaa oluiden suhteen. Ainoa keskeinen tekijä tällä hetkellä on, että oluen pitää olla hyvää ja korkealaatuista. Hapanoluita emme tee ja eri makuyhdistelmien käyttökin on aina pitkän harkinnan tulos. (Katso Honkavuoren panimon kaikki tuotteet täältä.)

Mistä idea tuulivoimaan?

-Halusimme tuottaa panimolla käytettävän sähkön mahdollisimman kestävällä tavalla. Tuulivoima on edelleen kaikista saatavilla olevista energiamuodoista ympäristöystävällisin ja tuulivoimalat näyttävät varsin hienoilta, kun niitä sattuu näkemään.

Mitä luonto merkitsee teille?

Jani: -Ei ihmistä ilman luontoa. Olen varsin ahkera sienestäjä ja viimeiset 15-20 vuotta olen käyskennellyt samoissa Pohjois-Karjalan metsissä sienten perässä ja metsäluonnosta nauttien. Tänä syksynä elokuisella sienimetsällä minua odotti ikävä yllätys kun tutun metsän viimeinenkin metsäsaareke oli hakattu tasaiseksi ja metsämaa aurattu. Tunsin suurta surua ja koin menettäneeni jotain varsin merkityksellistä ja tärkeää. Tuttu sienimetsä oli vuosien kuluessa kutistunut olemattomaksi ja jäljellä oli satojen hehtaarien taimikko jos sitäkään. Seurasi henkinen lamaannus ja koin suurta katkeruutta tehometsätaloutta kohtaan.

Ville: -Metsä on toinen luontoni. Metsässä rauhoittuu. Omat luontokokemukset johdattelivat aikoinaan luonnontieteen opintojen pariin. Luonnontieteen puolestaan johdattelivat oluen pariin. Nyt oluen parissa olemme hankkineet panimollekin omaa metsää, jonka ensisijainen tarkoitus on toimia panimon hiilipäästöjen kompensaationa.

Tuotevalikoimasta löytyy myös Siideri. Onko tulossa muita aluevaltauksia?

-Siiderin tuominen valikoimaamme oli lähinnä asiakaspalautteen perusteella tehty päätös, sillä sitä meiltä on kysytty jo parin vuoden ajan. Seuraava uutuus tulee olemaan matala-alkoholinen lager. Myös muutama muu uusi tuotetyyppi on tulossa valikoimiin talven ja kevään aikana.

Panimo on laitettu pyörimään ja Jani siirtyy takaisin Euroopan elintarvikevirastoon. Mitä kuuluu panimon toimitusjohtajan tehtäviin?

-Pienpanimoissa toimitusjohtaja tekee vähän kaikkea, mutta ennen kaikkea pitää yrityksen oikealla kurssilla ja kantaa vastuun yrityksen toiminnasta. Toimitusjohtaja pitää myös huolen siitä, että yrityksen sisällä asiat hoituvat ja kaikilla on selkeä kuva omista tekemisistään ja vastuista.

Miksi toimitusjohtajan vaihto?

– Pienpanimon perustaminen oli minulla jo vuosia kypsynyt suuri unelma jonka toteutin yhdessä Villen kanssa. Tämän vuoden alkupuolella aloin jo miettiä uusia mahdollisia vaihtoehtoja omalle työuralleni ja nyt minulle tarjoutui mahdollisuus palata virkamieshommiin.  Päätin tarttua tilaisuuteen ja sillä tiellä olen nyt.

Millaisena näet pienten panimoiden tulevaisuuden?

-Pienpanimoilla on valoisa tulevaisuus, jos panimot osaavat ja uskaltavat tarttua haasteisiin rohkeasti ja keskittyvät omiin vahvuuksiinsa. Pitkäjänteinen tuotekehitys ja korkea laatu ovat mielestäni pienpanimoiden menestyksen päätekijät. Niiden päälle on hyvä rakentaa omaan brändiin perustuva markkinointi- ja myyntityö. Tällä hetkellä kuluttajat etsivät uusia erikoisoluita ahkerasti, mikä on toisaalta pienpanimoille suuri mahdollisuus, mutta toisaalta kasvava uhka yhä kasvavassa kilpailutilanteessa. Eri panimoilta tulee viestiä, että monet pidempään myynnissä olleet erinomaiset ja jopa palkitut tuotteet eivät enää myy niin hyvin aikaisemmin ja myynnin turvaamiseksi tilalle on lähes pakko tuoda uutuuksia, jolloin saatetaan menettää loistavia tuotteita markkinoilta. Toisaalta osa kuluttajista on ns. merkkiuskollisia ja haluavat juoda samoja oluita vuodesta toiseen.

Mikä auttaisi pieniä panimoita pärjäämään paremmin?

– Honkavuori tuli markkinoille vuonna 2016 ja silloin puhuttiin muistaakseni noin kuudestakymmenestä aktiivisesta panimosta Suomessa. Nyt luku on pitkälti yli sata. Pienpanimoiden suurin vahvuus on paikallisuus ja sitä tulisi vahvistaa entisestään. Siihen rakoon eivät suuret toimijat pysty iskemään elleivät lähde kaappaamaan pieniä panimoita omistukseensa. Aika puhuu paljon pienpanimoiden menestyksen puolesta, sillä pienpanimoiden tuoteskaala kasvaa jatkuvasti ja valloittaa uusia kuluttajia. Ymmärtääkseni bulkkioluiden kuluttajakunta ei juurikaan kasva muualla kuin ehkä jääkiekkokatsomossa. Bulkkituotannossa on vaikea kilpailla makuelämyksillä ja isojen menestys perustuukin enemmän mielikuviin kuin korkeaan laatuun. Juuri mielikuvamarkkinoinnissa pienpanimoilla olisi parantamisen varaa, jotta suuret massat saataisiin ostamaan ennemmin yksi kotimainen pienpanimo-olut kuin kymmenen monikansallista bulkkitölkkiä. Pienpanimot voisivat myös tuoda ahkerammin esille sitä, että pienpanimotuotteen ostaminen jättää eurot Suomeen.

Katso myös aikaisemmat Olutpostin jutut Honkavuoren Panimosta

Panimo Honkavuori kompensoi hiilipäästöjään kasvattamalla metsää

Itäiset oluttietäjät eli panimo Honkavuori

Kuvat, teksti ja videot: Panimo Honkavuori sekä Cyde