Henkilökuvassa Mikko Oksa
Olutpostin tisleisiin keskittyvän Tislepostin Mikko Oksa nauttii tislattujen alkoholien monimuotoisuudesta.
”Olen Mikko Oksa, Jyväskylään vuonna 1993 muuttanut raumalainen. Innostuin nuorena aikuisena erikoisoluista ja hieman myöhemmin viskeistä. Kymmenisen vuotta sitten aloitin hieman sattumalta työt ystäväni ravintolassa. Uuden työn kautta sain hyödynnettyä innostustani viskeihin ja sainkin aika nopeasti vaikuttaa tuotevalikoiman kehitykseen. Viime vuosina olen pyrkinyt vaikuttamaan alueellisesti juomakulttuurin kehitykseen erilaisten tasting-iltojen järjestämisen muodossa.
Viskit ovat minulle kiinnostuksen kohde ja osaltaan työtä, mutta myös osa tapaa rentoutua ja nauttia kiireettömyydestä. Tuo kiinnostus on nimenomaan tuonut laajempaa sisältöä ja vienyt mukanaan tutustumaan alkoholien valmistukseen tislaamoilla sekä tapaamaan alalla työskenteleviä upeita ihmisiä. Enimmäkseen olen tynnyrikypsytettyjen alkoholien ystävä, mutta olen aika seikkailunhaluinen. Kokeilen mielelläni erilaisia tislattuja alkoholeja, etenkin jos samalla on mahdollisuus oppia jotain kyseisen tuotteen valmistukseen liittyvistä perinteistä tai historiasta. Viskien lisäksi myös single cask rommit ovat mielestäni huikean mielenkiintoisia.
Viskeistä innostuin 1990-luvun loppupuolella, jolloin mallasviskit olivat hurjassa nousussa oleva trendi. Tuohon aikaan Alkon hyllylle oli tullut laajempi valikoima skotlantilaisia mallasviskejä. Valikoima ei kuitenkaan ollut kovin laaja, joten saatavilla olleet tuotteet tulivat nopeasti tutuiksi.”
”Omalta kohdaltani kaveripiirini lisäksi nimenomaan ravintolat ovat olleet keskeisessä roolissa ruokkimassa innostustani oppia viskeistä ja kokea uusia makuja. Osittain se johtui siitä, että ravintoloissa oli viskejä, joita ei ollut saatavilla paikallisesta pitkäripaisesta. Toisaalta internet ei ollut vielä arkipäivää, joten tietoa viskistä sai pääsääntöisesti lukemalla kirjoja tai keskustelemalla baarimestarin kanssa.
Omaan lasiin valikoituu pääsääntöisesti sen hetkiseen fiilikseen parhaiten soveltuva viski ja ehkä parasta, mitä olen innostukseltani viskejä kohtaan saanut, on tuo jonkinlainen ymmärrys siitä, minkä tyylinen viski milloinkin itselleni maistuu. Olen huomannut nauttivani aamupäivisin raikkaita viskejä, joiden aromissa on usein omenan ja päärynän aromeja. Alkuiltaan valitsen mieluiten aromiltaan ja suutuntumaltaan runsaamman, ehkä hieman rustiikkisen viskin. Illalla tiensä lasiini löytävät useimmiten runsas aromiset ja täyteläiset sherrytynnyrikypsytetyt sekä savuisemmat viskit.
Viskiharrastuksen tulisi olla iloa elämään tuova asia. Viskiharrastukseen tarvitaan ainoastaan innostuminen viskistä ja lasi viskiä, oikeastaan kaikki muu on hyvin subjektiivista. Erilaisten viskiseurojen tai tasting-iltojen kautta on mahdollista tutustua toisiin viskiharrastajiin, saada tietoa erilaisista viskeistä sekä niiden valmistuksesta ja viskin historiasta. Oma tapa nauttia viskistä muodostuu ajan myötä, pääasia on se, että nauttii viskistä. Pidän juomasekoituksista, erityisesti viskipohjaisista klassikoista, mutta juomien sekoittaminen on ihan oma taiteensa. En ole siinä erityisen hyvä, joten tapanani on ollut mennä asiakkaaksi paikalliseen cocktail baariin Deloreaniin ja antaa baarimestarin tehdä mitä haluaa. Tämä tapa toimii minulle.
Kirjoitan Tislepostiin tulevaisuudessa tislattujen alkoholien monimuotoisuudesta, haluan lähestyä alkoholeja useammasta näkövinkkelistä. Kotimaisten tislaamoiden määrä on ollut huikeassa kasvussa viimevuosina, joten tutustumisen kohteita on paljon, myös tislatun alkoholin parissa työskentelevien henkilöiden haastatteluja uskoisin olevan luvassa.”
Teksti: Asko Ryynänen ja Mikko Oksa
Kuva: Mikko Oksa
Artikkeli on julkaistu Olutposti-lehden numerossa 1/2021.
