Helppoa juotavaa: Saimaa-ilmiö
Pahoittelut hämäyksestä heti alkuun, sillä kuvassa on Saimaan Juomatehtaan edellisen maistelusetin kuva. En nimittäin muistanut / ehtinyt / jaksanut ottaa uudesta kuvaa ennen pahveista eroon hankkiutumista. Kyseinen panimohan lähestyi taas bloggareita näytteillä ja paketilla oli painoa poikkeuksellisen paljon. Mukaan oli osunut uuden maistelusetin lisäksi neljää tölkkituotetta ja yhtä siideriä. Tästähän ei yksin selviä, joten päätin järjestää pienen tastingin maistelusetistä. Olin jo tätä ennen maistanut tölkkituotteet, Alabama Red IPAn, Laakerioluen, gluteenittoman pilsin ja Don Wheaton, jotka olivat kaikki oikein mukiinmenevää tavaraa. Lagerit olivat oikein maistuvia, red IPA mainettaan parempi ja Don Wheato hieman odotuksia heikompi, joskin silti ihan kelvollinen.
Uudessa maistelusetissä oli edeltäjänsä tapaan kaksi Saimaa – sarjan olutta, kaksi Marsalkkaa ja kaksi Brewer’s Specialia. Näille sarjoille yritetään ilmeisesti luoda omia identiteettejä ja jossain määrin siinä on myös onnistuttu. Kolmihenkinen raati johon kuului lisäkseni avopuolisoni ja isäni, maisteli oluet settiin merkityssä numerojärjestyksessä ja antoi arvosanat asteikolla 0-10.
1. Saimaa Pale Ale
Alkuun se tavallisin pienpanimotyyli. Kirkas kultainen melko tavallisella vaahdolla. Vähän hedelmää niin tuoksussa kuin maussakin ja kevyesti humalaa lopussa. Aika tiukasti keskitietä mennään. Ei mitään vikaa, muttei mitään säväyttävääkään.
Raadin arvio: 6—½
2. Saimaa Vienna
Tässä voisi olla vähän enemmän yritystä. Vaan ei oikeastaan ole. Edellisen hedelmä on tässä korvattu karamellilla ja väri on muuttunut hieman tummemmaksi. Muuta eroa saa hakemalla hakea. Raikas juotavahan tämäkin toki on.
Raadin arvio: 6—½
3. Saimaan Brewer’s Special Mosaic Pale Ale
Nyt on jo ihan villiinnytty painottamaan yhtä humalalajiketta. Ensimmäiseen verrattuna tämä on hieman samea ja hedelmää on ehkä vähän enemmän, mutta kovin suuria eroja ei vieläkään löydy. Katkeroa on hieman enemmän, mikä ei ihan kaikille uppoa.
Raadin arvio: 6
4. Saimaan Brewer’s Special Berlin Pilsner
En oikein tiedä mitä odottaa, nykyään kun Berliiniä käytetään oluen nimessä lähinnä happamien vehnäoluiden yhteydessä, mutta tässä tapauksessa siitä ei ainakaan ole kyse. Mistään yleissivistykseen kuuluvasta tyylistä tuskin on kyse kun Ratebeer tuntee noin yhden muun— “berlin pilsner” nimeä kantavan oluen ja se on pantu Uudessa Seelannissa. Tämä Saimaan tulkinta on pilsneriksi ällöttävän makea tuoksultaan ja sama makeus häiritsee hieman makuakin. Raikkautta ei juuri löydy, mutta juotavan puolelle tämä kuitenkin jää.
Raadin arvio: 6
5. Saimaan Marsalkka Schwarz
No niin, schwarzbier! Vihdoin luonnetta tähän touhuun! Paitsi että väri on enemmän ruskea kuin musta tai edes tumma ruskea. Tuoksu ja maku ovat molemmat makeampia kuin toivoin ja kevyen paahteen kaverina on lisäksi vieno kahvisuus. Newcastle Brown Ale tai hieman laimea Kozel tästä enemmän mieleen tulee.
Raadin arvio: 5—½
6. Saimaan Marsalkka Savuolut
Tämä on hieman hämäävä tuote, sillä lähes samannimistä olutta on tehty ennenkin. Silloin tosin hieman vahvempana. Joka tapauksessa tästä vihdoin saatiin edes hieman sitä kaivattua ryhtiä ja luonnetta tähän settiin. Makeahko, savukinkkuinen, hieman humaloitu. Ei paini Schlenkerlojen kanssa edes samassa sarjassa ja savumaltaat ovatkin tässä Belgiasta, mutta ihan hyväähän tämä silti oli.
Raadin arvio: 6—½
Mitähän tästä nyt sitten sanoisi. Pettymyksen puolelle mentiin, etenkin kun oikeastaan jokainen tölkkituote oli parempi kuin yksikään maistelusetin osa. Mukana ei ollut mitään katastrofeja, eikä sellaisia Saimaalta toki ole tullutkaan, mutta melko varovaiseksi keskitien kulkemiseksi tämä on mennyt. Maistelulle ei tehnyt edes mieli julistaa voittajaa, jos ei häviäjääkään. Kaikki pelaa, kaikki tuli maaliin. Bisnesmielessä on varmasti järkevää suunnata tuotteet keskivertokuluttajan makuun sopiviksi, mutta saadaanko hinta riittävän alas siihen? Jotenkin olisin toivonut silti hieman räväkämpää otetta edes osaan maistelusetistä. Alkaa olla hieman huolestuttavaa kun tämänkokoisen näytepakkauksen parhaat tuotteet olivat kaksi tölkkilageria, joista toinen ratsastaa lähituotannolla ja toinen gluteenittomuudella.
Uusin tuote jäi kuulemma kuitenkin niukasti pois paketista. Ehkä siitä pystyy jo maistamaan kelkan kääntyvän? Toivon näin.
