Hallituksen alkoholiveronostossa poikkeuksena lonkerot
Hallitus aikoo kiristää väkevien alkoholijuomien ja juomasekoitusten verotusta. Lausuntokierroksella olevassa esityksessä suojataan kuitenkin veron nostolta alle 10 -prosenttiset tislepohjaiset juomasekoitukset.
Hallituksen tarkoituksena on kiristää väkevien alkoholijuomien, kuten erilaisten tisleiden ja juomasekoitusten verotusta niin, että se nostaisi vähittäismyynnissä näiden juomien hintoja vuoteen 2027 mennessä noin 1,1 euroa litralta. Alle 10-prosenttisille tislepohjaisille juomasekoituksille luotaisiin uusi veroporras, joka suojaisi korotukselta nämä juomat, joihin kuuluu mm. useimmat lonkerot.
Hallitus perustelee tätä esitysluonnoksessa sillä, että alle 10-prosenttisia juomasekoituksia verotetaan kireämmin kuin vastaavanvahvuisia käymisteitse valmistettuja juomia, saman alkoholivahvuuden (5,5%) tislepohjaisesta juomasekoituksesta maksetaan nyt veroa 1,3 euroa enemmän kuin käymisteitse valmistetusta.
Nyt lausuntokierroksella olevaa esitysluonnosta ovat kommentoineet useat alkoholivalmistamisen ja -myynnin tahot, mm. Alko ja Hartwall, verottaja, tulli ja sekä alkoholiterveyteen liittyvät laitokset. Useimpien mielestä esitysluonnos jättää erivahvuiset juomat toisiinsa verrattuna epäreiluun asemaan. Sekä Alko, Hartwall että asiaa myös kommentoinut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL katsovat, että mahdollisen veronkorotuksen pitäisi koskea kaikkia juomia. Myös Panimo-ja virvoitusjuomateollisuusliitto katsoo, että alkoholiverojärjestelmän pitäisi rakentua niin, että kaikkia juomia tulee verottaa samassa suhteessa niiden alkoholipitoisuuteen nähden.
Suomen Alkoholijuomakauppa ry kommentoi, että esitysluonnos asettaa syrjivään asemaan väkeviä alkoholijuomia ja välituotteita valmistavia ja maahantuovia elinkeinonharjoittajia. Lisäksi se ohjaa alkoholijuomien myyntiä päivittäistavarakauppaan ja siten heikentää Alkon kilpailuasemaa, mikä on valtion edun vastaista, koska se heikentää valtion omistaman yrityksen mahdollisuuksia tulouttaa osinkoa. Myöskään EHYT ei kannata ehdotusta verotuksen rakenteen uudistamisesta tislepohjaisten alkoholijuomaryhmän osalta niin, että juomasekoitusten verotusta kevennetään suhteessa väkeviin juomiin.
Ristiriitaista esitysluonnoksessa on myös se, että kun kesäkuussa voimaantulleessa alkolilain muutoksessa tislepohjaiset, enintään 8-prosenttiset alkoholijuomat jätettiin kauppamyynnin ulkopuolelle perustellen sitä nuorten tyttöjen suojelemisella, nyt nämä juomat olisivat ne, joiden hintaa ei verolla nosteta – joten voisivat olla nuorille houkuttelevia hintapisteen kautta. THL nostaa juomasekoitusten suosion nuorten kuluttajien parissa kansainvälisellä tasolla ja kertoo, että monissa maissa nimenomaan nämä juomasekoitukset ovat ankarammin verotettavia.
Esitysluonnoksen suunnittelemien kiristysten väkevien juomien verotukseen vahvistavat hallituksen mukaan julkista taloutta vuonna 2028 noin kuusi miljoonaa euroa. Mielenkiintoista on, miksi juuri alle 10-prosenttiset alkoholijuomat halutaan sulkea tästä pois. Jos kaikkien alkoholijuomien veroa nostettaisiin, valtion verotulo olisi suurempi ja veron korotustaso taas pienempi, kommentoi Alko lausunnossaan. Myydäänhän vuositasolla tislepohjaisia juomasekoituksia vajaa 60 miljoonaa litraa Valviran lukujen mukaan ja tislepohjaisten juomasekoitusten myynti on ollut nousussa viimeiset vuodet. Tässä haasteellisessa taloustilanteessa on ihmeellistä, että tätä ei ehdoteta, jos nyt alkoholiveroa halutaan muuten nostaa. Nämä tuotteet eivät ole erityispiirteiltään korostetusti suomalaisia, ne eivät tue poikkeuksellisella tavalla suomalaista alkoholivalmistusta raaka-aineiden tai prosessin osalta, eivät ole tyypillisiä ruokakäyttötuotteita kuten olut ja viini, eivätkä ole myöskään vuosisatojen perinteikästä osaa suomalaista alkoholikulttuuria.
Lähde: Hallituksen esitysluonnos, kuva Anikó Lehtinen
