Glögin tuotekehityksessä katsotaan tulevaisuuteen

Tuotekehitys perustuu asiakkaiden (monopolit, PT-kaupat) toiveisiin, markkinasuuntauksiin ja muihin tuotekategorioista poimittuihin makutrendeihin (esim. makeampi tai kuivempi, ”lohturuoka” vastaa ”lohtujuomaa”, pumpkin spice).
Perinteisiä jäätelö- ja karkkimakuja testataan glögeissä.
Innovaatiivinen tiimi ja vuosikertaglögien maakohtaiset inspiraatiot ovat tärkeitä.
Glögin muuttuva makuprofiili ja käyttö:
Makuvalikoima on kokeilevampi, sisältäen keinotekoisempia ja karkkimaisia yhdistelmiä perinteisten marjojen ja mausteiden lisäksi.
Makeustaso on yleisesti laskenut, ja alkoholipitoisuuksien skaala on laajentunut (alkoholittomista vahvoihin) eri käyttötarkoituksiin.
Jouluajan pidentymisen myötä glögiä juodaan aikaisemmin. Pyrkimyksenä on kehittää makuja, jotka toimivat laajemmin kuin pelkästään joulusesongissa.
Glögi-skumpat ja valmiit juomasekoitukset pidentävät glögikautta. Glögiä verrataan sangriaan aromatisoituna viininä, jota voisi nauttia ympäri vuoden.
Glögin määritelmä on laajentunut, kattaen myös kylmänä nautittavat vaihtoehdot. Toiveena on, että glögi voisi toimia lämpimänä syysjuomana.
Alkoholipitoisuudet ja niiden vaikutus markkinoihin:
Yleinen trendi kaikissa alkoholijuomissa on kohti matalampia pitoisuuksia, mihin vaikuttavat sosiaalinen media, terveystietoisuus ja hinnoittelu/verotus.
PT-kauppaan tulleiden 8 % glögien yleistyminen on vähentänyt käyntejä Alkossa ja näin ollen impulssiostoja.
Glögit ovat armollisempia maustaa ja makeuttaa, mikä auttaa saavuttamaan täyteläisyyden myös matalammissa prosenteissa. 8 % glögiä pidetään sopivana annosteluun.
Jaloviinaglögin tuotekehitys:
Tuotekehitykseen panostettiin useita vuosia ikonisen Jaloviina-brändin maineelle haittojen välttämiseksi.
Tavoitteena oli säilyttää Jaloviinan konjakkinen, ”tynnyrikypsytetty” olemus ja glögin mausteisuus valkoviinipohjan kanssa. Lopputuloksena on tasapainoinen, juotava ja riittävän potkun sisältävä tuote.
Pohjoismaiset erot glögimarkkinoissa:
Ruotsi: Kuluttajat suosivat makeita ja täyteläisiä makuja (esim. Blossa). Maut ovat usein vahvoja ja perinteisiä.
Norja ja Tanska: Suosivat kevyemmin maustettuja ja sitruksisempia glögejä. Norjassa glögin kulutus on vähäistä. Tanskassa on paljon private label -tyyppisiä tiivisteitä.
Suomi: Mustaherukka on tyypillinen makuprofiili.
Suomi ja Ruotsi ovat merkittävimpiä glögin kulutusmaita Pohjoismaissa.
Glögin tulevaisuus:
Toiveena on glögikategorian pysyvä elinvoimaisuus ja sen sanan laajentunut käyttö (esim. Fazerin glögituotteet).
Nuorten juomatottumusten ja perheiden kulttuurillisten perinteiden jatkuminen ovat tärkeitä glögin suosion kannalta.
Glögi tarjoaa edullista ”lohtua” laskusuhdanteessa, ja sen makeus tuo mielihyvää.
Kasvava kilpailu muiden tuotekategorioiden (esim. kombuchat) kanssa edellyttää laajan valikoiman tarjoamista eri hintaluokissa, alkoholittomuuksissa ja makuprofiileissa.
Alkoholittomat glögit ovat avainasemassa glögikulttuurin ja -perinteen välittämisessä lapsille ja nuorille. Glögiin liittyy nostalgiaa ja jouluajan rauhoittumisen tunnetta.