Glögin tuotekehityksessä katsotaan tulevaisuuteen

”Anoralla on valikoimissa paljon niin alkoholittomia kuin alkohollisia glögejä. Mutta miten näitä kehitetään, Anoran juomakehitysjohtaja Laura Koivisto?

– Tuotekehitys perustuu tietysti moniin asioihin: asiakkaiden ja kuluttajien toiveisiin, markkinasuuntauksiin ja muista tuotekategorioista poimittuihin makutrendeihin, kuten syksyn pumpkin spice -uutuuteen.  Glögi voi monelle olla kylmän ajan ”lohtujuoma”, jonka kanssa käperrytään sohvalle, joten tämä otetaan myös makujen kehittämisessä huomioon, samoin joulusesongin aikaistuminen syksylle. Näin pyrkimyksenä on kehittää makuja, jotka toimivat aikaisemminkin kuin joulukuussa. Glögin määritelmä on laajentunut, kattaen myös kylmänä nautittavat vaihtoehdot, kuten erilaiset glögikuohuviinit. Glögiä voisikin verrata sangriaan aromatisoituna viininä, jota voisi nauttia ympäri vuoden.

Glögin makuprofiili onkin muuttunut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, nyt monasti sekä kaupan että reseptien makuvalikoima on kokeilevampi, sisältäen jopa fantasiamakuja sekä karkkimaisia yhdistelmiä perinteisten marjojen ja mausteiden lisäksi. Toisaalta makeustaso on yleisesti laskenut, ja alkoholipitoisuuksien skaala on laajentunut (alkoholittomista vahvoihin) eri käyttötarkoituksiin ja glögeissä näkyy yleinen trendi kaikissa alkoholijuomissa, joka on kohti matalampia pitoisuuksia, mihin vaikuttavat mm. sosiaalinen media, terveystietoisuus, hinnoittelu ja verotus. Koiviston mukaan glögit ovat armollisempia maustaa ja makeuttaa, mikä auttaa saavuttamaan täyteläisyyden myös matalammissa prosenteissa.

Vaikka kaikki Pohjoismaat ovat ”glögialuetta”, maiden välillä on myös eroja, kertoo Koivisto. – Suomi ja Ruotsi ovat merkittävimpiä glögin kulutusmaita Pohjoismaissa. Ruotsissa kuluttajat suosivat makeita ja täyteläisiä makuja, joka näkyy mm. Blossan mauissa, jotka ovat usein vahvoja ja perinteisiä. Norja ja Tanska suosivat kevyemmin maustettuja ja sitruksisempia glögejä, eroina se, että Norjassa glögin kulutus on vähäistä ja Tanskassa on paljon private label -tyyppisiä tiivisteitä. Meillä Suomessa edelleen mustaherukka on tyypillinen makuprofiili. Näiden erojenkin takia glögien kehityksessä innovatiivinen tiimi ja vuosikertaglögien maakohtaiset inspiraatiot ovat tärkeitä.

Anoralla uusin glögi-innovaatio liittyy perinteiseen Jaloviinaan. – Nyt markkinoille tullut Jaloviina-glögi on tuote, jonka tuotekehitykseen panostettiin useita vuosia, kertoo Koivisto. – Tavoitteena oli säilyttää Jaloviinan konjakkinen, ”tynnyrikypsytetty” olemus ja yhdistää siihen glögin mausteisuus valkoviinipohjan kanssa. Lopputulos on mielestämme onnistunut,  tasapainoinen, juotava ja Jaloviinan ”potkun” sisältävä glögi jota voi nauttia niin kylmänä kuin lämpimänäkin.

Glögin tulevaisuudessa Koivisto näkee paljon mahdollisuuksia: – Tietysti meidän toiveena on glögikategorian pysyvä elinvoimaisuus ja glögin käyttö muissakin tuoteryhmissä kuten makeisissa, koska näin glögin makumaailmaan totutaan pienestä lähtien.  Juomatrendit muuttuvat, ja tämä näkyy alkoholittomien glögien suosion kasvuna. Alkoholittomat glögit ovat avainasemassa glögikulttuurin ja -perinteen ylläpitämisessä sekä välittämisessä tuleville sukupolville . Kasvava kilpailu muiden tuotekategorioiden kuten esim. kombuchat kanssa edellyttää laajan valikoiman tarjoamista eri hintaluokissa, alkoholittomuuksissa ja makuprofiileissa. Itse uskon että glögin suosio jatkuu, siihen liittyy niin paljon nostalgiaa ja jouluajan rauhoittumisen tunnetta.