Frankofiili tuo maahan ranskalaiset siiderit
Ranska on kuulunut Riku Elovainion elämään aina. Paluumuutto Suomeen muutama vuosi sitten toi ranskalaiset siiderit osaksi hänen työtään, kun Sidis syntyi Normandian ja Bretagnen tilasiidereiden maahantuojaksi.
Riku Elovainion elämässä on aina ollut yhteys Ranskaan. Ranskalaisen koulun kasvatti on asunut, opiskellut ja työskennellyt Ranskassa, missä siideristä tuli hänelle rakas.
Siideri on Elovainiolle ennen kaikkea maukas ja raikas juoma, joka sopii sekä seurusteluun että ruokajuomaksi. Siinä on hienoa aitous ja monisatavuotiset perinteet.
– Perinteisesti siideri tehdään puhtaasti omenasta, mitään lisäämättä tai mitään poistamatta, ja se on aito luonnontuote. Aitoutta aloin ymmärtämään paremmin, kun lähdin tapaamaan tuottajia. Parasta on ollut löytää ranskalaisista siideristä eroja ja hifistellä kivoja ruokapareja, Elovainio kuvailee siiderille syttymistä.
Paluumuutto Suomeen toi mukanaan järkytyksen: Suomesta ei saanut hyviä ranskalaisia siidereitä. Oli pakko ryhtyä tuomaan niitä maahan itse. Hän lähti kesällä 2018 kiertelemään Normandiaa ja Bretagnea tosimielellä.
– Lähdin tutkimaan tuottajia ja ottamaan kontaktia. Siiderit eivät tule luoksesi, sinun pitää mennä niiden luo. Normandian ja Bretagnen pienemmät tuottajat myyvät lähes koko tuotantonsa suoraan tilalta, Elovainio kertoo.
Siitä sai alkunsa Sidis, siiderin maahantuontiin keskittynyt yhden miehen yritys. Elovainio sai luvat kuntoon vielä saman vuoden syksyllä, ja ensimmäinen pieni satsi tuli Suomeen pian vuodenvaihteen 2019 jälkeen.
– Silloin toimin ihan mikrotasolla: hoidin kaiken itse varastoinnista logistiikkaan. Aloitin kokeilumielellä.
Miten alkuun?
Elovainio kuuntelee käsityöläisiä arvostaen. Toinen asia, joka avittaa häntä, on ranskan taito.
– On etu, että voin operoida ranskan kielellä. Ei tämä olisi ollut mahdollista ilman henkilökohtaisia kontakteja tuottajien kanssa!
Kielitaitonsa ansiosta Elovainio on jopa napannut yhden tilasiidereistä, Huet’n, portfolioonsa.
Liian pienten tilojen kanssa hän ei ole ryhtynyt yhteistyöhön: tuottajalla pitää muun muassa olla valmius tehdä viennin vaatimat sähköiset ilmoitukset.
– Kaikki Bretagnessa ja Normandiassa maistamani siiderit ovat poikkeuksetta olleet hyviä, toki vähän erilaisia jokainen. Tilan koko ja valmius vientiin on karsinut osan tiloista pois.
Anekdoottina hän mainitsee yhden pitkäaikaisista kumppaneistaan, Cidre de Brocéliandin, joka ei vie siideriä oikeastaan minnekään muualle kuin Suomeen.
– Saakohan mistään muualta Euroopasta näin monipuolista valikoimaa ranskalaisia siidereitä? Sidis syntyi omasta vahvasta tunteestani, että Suomesta puuttuu laaja valikoima hyvää ranskalaista siideriä, ja päätin lähteä toteuttamaan sitä vähän diletanttina, Elovainio toteaa.
Hyvä vastaanotto
Elovainio esitteli siidereitään aluksi K-kauppiaille. Vastaanotto oli hyvä. Jo vuonna 2019 perussiiderin menekki oli vahvassa laskussa, mutta kaupoissa nähtiin kysyntää uudenlaisille tuotteille kategoriassa.
– Uusi näkökulma oli tervetullut. Toki tässä on myös hintakysymys, sillä maahantuomani siiderit ovat huomattavasti arvokkaampia kuin valtavirran tuotteet. Se pitää perustella: nämä ovat aitoja premium-tuotteita. On tuurista kiinni, missä se menee läpi – jossain vain on enemmän niitä, jotka lähtevät maistamaan, Elovainio summaa.
Sidis edustaa Suomessa seuraavia tiloja: Cidrerie de Brocéliande ja Cidres Kerloïck Bretagnesta, päärynäsiideriin erikoistunut Cave de la Normandie Normandian ja Bretagnen rajalla, Cidrerie de Billy Normandiasta, Cidres Hérout AOC Cotentin -alueelta ja Cidres Pierre Huet Pays d’Augen alueelta Normandiasta.
Uusia tuulia
Riku Elovainio näkee Suomessa vahvaa vetoa käsityösiideriin, kun ihmiset etsivät jotain uutta.
– Craft ciderin on jo aika tulla. Ihmiset, jotka etsivät uusia tuulia, ovat löytämässä käsityösiiderit, tilasiiderit ja niiden tarjoamat isot uudet makuelämykset, Elovainio arvioi.
Aktiivista myyntiä tekevissä olutravintoloissa Bretagnen ja Normandian siiderit ovat syrjäyttäneet perussiiderit kanta-asiakaskunnan innostuttua aiheesta.
– Siideritietoisuuden lisäämiseen tarvitaan resursseja. Se, minkä craft-oluet ovat tehneet Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, on vielä kesken siiderien osalta. Tuotteen tuominen tutuksi kuluttajille on vielä alkutekijöissä, se on haasteemme, Elovainio tunnustaa.
Hän sai heti maahantuojan uransa alussa mukavasti yhteyden yleisöön Korjaamon historian ensimmäisillä alkuviinifestivaaleilla.
– Heti näki, että ei ole totuttu tällaiseen valikoimaan. Sain tuotteeni hyvin yleisön tietoisuuteen!
Sitten tuli korona ja kaksi vuotta on mennyt kärvistellessä. Tulevaisuus siintää kuitenkin Sidikselle valoisana:
– Sidis on pienehkö toimija, eikä meidän ole tarkoituskaan kasvaa liian isoksi. Lähitulevaisuudessa on kuitenkin tulossa muutoksia – tarkoituksena on, että toiminta siirtyy yhden miehen show’sta laajemmille harteille.
Elovainion toiveissa on, että ensi kevät ja kesä olisi kasvun aikaa ranskalaisille siidereille Suomessa. Korona-ajassa Sidiksen pelastus oli se, että sillä oli lähtökohtaisesti enemmän kauppamyyntiä. Jatkossa Sidis pyrkii vahvistamaan toista tukijalkaansa, ravintolamyyntiä.
– Sidis on toiminut pioneerina ranskalaisten tilasiidereiden maahantuonnissa, ja jatkamme uusien tuottajien ja uusien siiderituulien tuomista Suomeen. Haluamme saada Normandian ja Bretagnen siiderit laajemmin tutuiksi Suomessa!
Lue Olutpostista 1/2022 Ranskan isoista siiderialueista Normandiasta ja Bretagnesta!
LUE KOKO JUTTU UUDESTA OLUTPOSTI – LEHDESTÄ
Teksti Mariaana Nelimarkka
Kuvat Anikó Lehtinen