Bönthöö bönthöö: Vieraskynä: Pinehill Terrace – uutta särmää töölöläisidylliin
Teksti ja kuvat: Janne Koskenniemi
Töölössä Olympiastadionin kupeessa sijaitsee muutakin kuin pelkkää parkkipaikkaa. Mäntyisän rinteen (heh heh) vieressä on hieman erilaisempaa töölöläisidylliä huokuva baari ja keikkapaikka. Pinehill Terrace on aloittanut toimintansa toukokuussa, kun aiempien omistajien eli läheisen Bar Fellowsin kiinnostus paikan pyörittämiseen loppui. Nykyisten paikan omistajien tausta on suhteellisen monipuolinen: löytyy Designmuseon kahvilan vetäjää, reggae-tapahtumien järjestäjää ja baarialan ammattilaisia.
Baari on auki keskiviikosta lauantaihin.
Mestoille allekirjoittanutta ja ryyppykaveriksi roudattua kaveria vetää talviterassin avajaiset. Syksy tuntuu ilmassa ja sää on kolea. Lähestyttäessä Pinehilliä ei voi olla funtsimatta että mitenhän paikka toimii jäätävän kokoisen parkkipaikan vieressä, mutta kun astumme sisään mestaan, miljöö unohtuu.
Sisätilat ovat suhteellisen pienet. Puupaneelia, sekalainen sekä värikäs kalustekattaus ja Nintendo-pelikonsoli luovat oudolla tavalla kotoisan tunnelman. Vähän samaa soundia kuin esimerkiksi entisessä vakkarimestassani, — Jyväskylän Vakiopaineessa.
Hanassa on Olarin Panimon tuotteita kaksin kappalein. Lisäksi tarjolla erilaisia lonkeroita ja muita samaan kategoriaan kuuluvia alkoholijuomakkeita. Olarin kalexit soljuvat erittäin hyvin alas ja taustalla soiva old schoolimpi west coast -räppi sopii tunnelmaan. Onhan illalla luvassa vielä Taakibörstan keikka!
Ylipäänsä Pinehillin vetäjät järjestävät joka viikko ohjelmaa, joka tosin ainakin tällä hetkellä on ollut DJ-vetoista. DJ veti nytkin settiä sisällä levareiden takana, mutta talvi- sekä kesäterassi toimii pääasiallisena keikkalavana. Terde on iso ja siihen mahtuu viettämään kesää tai talvea suuremmallakin porukalla. Vielä kun mukaan laskee yläkerran, on asiakaspaikkoja niin sanotusti tarpeeksi.
Tarjonta noin muuten ei ole laajuudeltaan niin kattava kuin monessa olutmestassa, mutta listalta löytyy kivasti suomalaisia pienpanimo-oluita, perinteiset klassikot sekä siiderit ja muut limuviinat. Viiniäkin muistaakseni joku taisi tilata. Kyse ei siis ole mistään oluthipstereiden keitaasta.
Tullessa katse kiinnittyi myös Pinehillin yläterassiin. Päätämme katsastaa yläterdenkin kylmyydestä huolimatta. Näpit jäässä ja kylmää olutta siemaillessakin yläkerta tuntuu tosi kivalta. Tämä spotti tulee kyllä tarkastettua ensi kesänä. Taustalla nouseva mäntyrinne ja edessä avautuva automeri luovat vastakohdat, joiden välissä on mukava nautiskella olusista, rauhassa.
Miljöönsä puolesta töölöläisidyllistä poikkeava paikka näyttää lokaationsa parhaat puolet ylhäältä. Tätä kaupunkinäkymää ei pääse katselemaan turhan monen, jos yhdenkään, töölöläiskapakan terdeltä.
Siinä missä ylempänä kerroin, että paikka ei ole ehkä oluttarjonnaltaan laajin, on paikassa tunnelmaa ja särmää enemmän kuin monessa kapakassa alueella. Tuntuu kuin osa kalliosta olisi työntänyt lonkeronsa Olympiastadionin kupeeseen. Kyse ei ole myöskään mistään keinotekoisesta yrityksestä tuoda alueelle erilaisempaa settiä. Paikan vetäjistä huokuu, että paikka on juuri sellainen kuin he haluavat sen olevan. Tämä taas tuo erilaisen aitouden fiiliksen.
On totta, että osa baarista vaatisi vähän remppaa, että täysi potentiaali tulisi esille. Nyt puupaneelit ja jotkut pinnat muistuttavat tosi paljon edellisten omistajien lähellä olevaa kapakkaa. Seikka ei kuitenkaan sinänsä haittaa ja Pinehillin omistajat kertoivat paikkaa kehitettävän pikkuhiljaa.
Porukkaa ei ihan alkuillasta ole kovin paljon, joten piipahdamme safkahommissa Töölöntullin huudeilla. Illasta palaamme hyvin syöneenä ja enemmän juoneena keikalle. Ihmisiä on enemmän, meininki hyvä ja taidan tirpasta useammankin olarilaisen kaleksin naamariin.
Keikkapaikkana terde toimii hyvin, joskin luulisi että talviterdellä olisi hieman kovemmin hiittiä myös lämmittimien toimesta. Eipä silti. Jengiä on sen verran, että tunnelma on joka tapauksessa lämpöinen.
Pinehill Terrace tuo sopivaa särmää Töölön kapakkaskeneen. Bissepuolella ei keuli liikaa, joten siihen ehkä muutama paukku lisää. Vaikka sitten olarilaista, kunhan valikoima olisi laajempaa. Mestana Pinehill on tosi symppis. Diggailen fiiliksestä. Nintendosta tulee muuten aina lisäpisteitä!