Bönthöö bönthöö: Tuju / Kanavan Panimo Kurkipotku – yhteistyössä on vehnää
Kanavan Panimolla ja Panimoyhtiö Tujulla on yllättävän paljon yhteneväisyyksiä. Molempien firmojen miehistö on käynyt Mustialan panimokurssin samaan aikaan, molemmat julkaisivat debyyttioluensa vuonna 2016 ja molemmat panimot sijaitsevat entisten meijerien tiluksilla; Kanavan Panimo Meijeritiellä, Tuju taas Meijerikadulla.
Nyt kaksikko, tai oikeastaan nelikko, on saanut aikaiseksi myös yhteistyöoluen, jota on ymmärtääkseni suunniteltu jo tovi. Kurkipotku pohjautuu vääksyläisten Kurki-vehnäolueen, johon lappeenrantalaiset humalahahmot ovat tösäyttäneet päälle tuplakuivahumaloinnit (Mosaic, Ekuanot ja Citra). Vahvuus on “potkun” myötä noussut tosin kaksi prosenttiyksikköä, nyt siis 7,5%.
Kuten varmasti aktiivisimmat lukijat tietävät, niin vehnäoluet eivät kuulu lempijuomiini. Tosin yksi poikkeus on joukossa:— Schneider Weisse Tap 5 Meine Hopfen-Weisse. Ja koska myös Kurkipotku on lokeroitu hopfenweisse-termin alle, niin tartuin lasiin odottavin mielin. Eikä sillä, ihan juotava oluthan tuo perus-Kurkikin on.
Tuoksu on hyvin vehnäolutmainen. Kyllä te tiedätte sen banaanin katkun. Osa tykkää, osa ei. Taustalta puskee päälle kuitenkin sellainen trooppinen DDH-myrsky, joka luo toivoa paremmasta huomisesta. Ja toivoa on, sillä makea banaanisuus jää sivujuonteeksi aromihumalan ottaessa omansa. Modernin ipamainen hedelmäpommi, joka teroittelee kulmiaan kevyen happamuuden sekä katkeronkin keinoin.
Hyvää juotavuutta ja tasapainoa. Vehnäolueksi siis mainio, mutta ei Kurkipotku mikään Tap 5 kuitenkaan ole.
Yhteistyössä: Tirra – Lahen reiluin kapakka jo vuodesta 1957
—
