Arde Arvioi: Lahtikko #4
Eilisessä festivaalihulinassa Lahtisen Teemukin pyörähti jossain vaiheessa puheilla ja jätti pöydälle uunituoreimman numeron Lahtikko-julkaisusta. Edellinen numerohan tuli ruodittua blogissa, joten miksi en tekisi tällekin samaa. Sama 40-sivuinen formaatti, mutta paino-ongelmia tällä kertaa, takakannen mainos oli jäänyt tyhjäksi. Jotain korvauksia asiasta Teemu epäili saavansa, toivotaan näin.—
Aihepiiri pysyttelee edelleen oluen ja musiikin ympärillä. Ehkä kokonaisuus on tällä kertaa edellisnumeroa hieman vaisumpi, mahdollisesti maestron vireystaso ei ole ollut aivan parhaimmillaan. Tähän viittaa päätoimittajan päätössanat lehden lopussa, mutta oletettavasti kyseessä on hetkellinen notkahdus ja uusi nousu on jo menossa.—
Homman avaa Jyväskylän baariraportti kolealta alkukesältä. Itseltäni jäi Pommi samoihin aikoihin kokematta, mutta toivottavasti joskus uskaltaudun sisäänkin. Kovin laaja Jyväskylän kärki ei ole ja voi ihmetellä, että Hiisi sinnittelee edelleen kaupungin ainoana panimona. Lahden toinen olutblogisti Arto Halonen pysyttelee tällä kertaa vakavahenkisenä ja availee Kaiku-oluensa taustoja. Lontoon Bermondseyn olutkeskittymää purkaa kuvapainotteinen matkareportaasi. Toinen vieraileva bloggaaja Hankala Asiakas muistelee Keski-Aasian turnettaan, käteen jäi tavanomaisista IPA-kokemuksista poikkeava saalis. Lukiotytöt testaavat inkiväärioluita, se pääsi yllättämään. Kotiolut- ja musiikkipuoleen en rohkene kommentoida mitään, mutta miellyttävä sunnuntaipäivän seesteinen, ööh, ehkä ei sentään seesteinen, mutta inspiroiva lukukokemus alun varauksista huolimatta oli kyseessä.
